ANKAN KASVATUS
käynnistyy Suomessa
 |
|
Kaj ja Brita Anderson pakkaavat juuri kuoriutuneita ankkoja, jotka lähtevät välittömästi kasvatustiloille.
|
Ankka on heittäytymässä kilpailuun kuluttajien suosiosta kovassa vauhdissa olevien kalkkunan ja broilerin kirittäjäksi. Lihaa aiotaan kuitenkin kasvattaa pienemmissä yksiköissä vaatimattomalla tuotantotekniikalla.
Ankan liha on puuttunut Suomen markkinoilta toistaiseksi lähes kokonaan. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeastikin. Paimiolainen Munkkilan Hautomo Oy on alkanut tuottaa ankkojen untuvikkoja, joita se tarjoaa viljelijöille kasvatettavaksi. Eläinaines, joka on peräisin englantilaiselta Cherry Valley Farms- nimiseltä jalostajalta, on markkinajohtajan asemassa maailman ankkafarmeilla.
Poikaset ovat elinvoimaisuuden varmistamiseksi kahden puhtaan linjan risteytyksiä eli hybridejä. Niitä tuotetaan toistaiseksi 1000 untuvikon viikkovauhtia. Poikasen hinta ilman arvonlisäveroa on 17,50 markkaa alle sadan untuvikon erissä. Sitä isommissa erissä hinta laskee.
Munkkilan Hautomo Oy on Kaj ja Brita Andersonin yritys, joka tuottaa ankan untuvikkojen lisäksi kalkkunan poikasia. Kaikki poikaset markkinoidaan lähinnä pientuottajille, jotka toimivat suurten kalkkuna- ja broilerketjujen ulkopuolella.
Ankka sopeutuu vaatimattomiin oloihin
Ankka ei vaadi yhtä korkeatasoisia kasvatusolosuhteita kuin muu siipikarja. Se ei ole arka sairauksille ja vesilintuna sillä on hyvä lämmöneristyskyky, joten kasvatushalliksi kelpaavat melko vaatimattomat tilat.
- Tautien kestävyys ja vaatimattomuus ovat ankan parhaita valtteja. Rokotuksen se tarvitsee ainoastaan salmonellaa vastaan. Hygieniavaatimukset eivät ole läheskään yhtä tarkat kuin broilereilla. Poikasten poistuma kuolleisuuden takia on hyvin pientä esimerkiksi kalkkunaan verrattuna, sanoo Kaj Anderson.
Kasvatuksessa voidaan ottaa käyttöön myös pieniä, muutaman sadan neliön kanaloita, jotka ovat nyt tyhjillään. Alkuun pääsee hyvinkin pienillä investoinneilla. Kesällä kasvatus käy ulkona poikasvaiheen jälkeen.
Anderson arveleekin, että ankkaa tullaan kasvattamaan selvästi pienemmässä mittakaavassa kuin muuta siipikarjan lihaa. Eräkoko voisi olla aluksi muutamasta sadasta linnusta tuhanteen. Ruotsissa ankkoja tuotetaan 1000-2000 linnun erissä.
- Ankanpoikasten ruokinnassa voidaan hyödyntää yksinkertaisimpia lattiakanojen ruokinta-automaatteja, joko koneellisesti tai käsin täytettäviä. Kolmen viikon jälkeen ruokintalaitteita ei tarvita ollenkaan. Isommat ankat syövät rehun suoraan lattialta. Juottoon käy sama tekniikka kuin kanoilla.
Yhdeksällä rehukilolla kolmen kilon ankka
Andersonin mukaan ankka kasvaa teuraskokoon seitsemässä viikossa. Rehua siihen tarvitaan yhteensä yhdeksän kiloa.
Ankan rehuksi käy poikasvaiheessa normaali kanan starttirehu, jota syötetään neljän viikon ikään asti. Sitä kuluu 4,5 kiloa lättäjalkaparia kohti. Toiset 4,5 kiloa menee kolmen viikon loppukasvatusvaiheessa. Siihen käy kalkkunan kolmosrehu.
Teuraskypsä ankka on elopainoltaan noin 3-kiloinen eläin, josta saadaan lihaa kaksi kiloa. Liha on punaisempaa kuin broilerin tai kalkkunan liha.
Aluksi ankanlihan tuotanto menee pääosin ravintoloihin, mutta jatkossa siitä tulee myös kotiruokaa. Anderson veikkaa, että sen osuudeksi tulee viitisen prosenttia kaikesta siipikarjanlihan kulutuksesta.
|
|
|
