Tämän vuoden loppuun mennessä lähes 10 000 tilaa ottaa käyttöön elintarvikkeiden kansallisen laatustrategian mukaisen laatujärjestelmän. Viljelijät ovat saaneet siihen kuuden päivän koulutuksen. Osa tiloista tulee osallistumaan myös vapaaehtoiseen asiakasarviointiin eli auditointiin. Ensimmäisenä sen kävivät läpi Kymenlaakson Elimäellä viljaa tuottavat Hämeenkylän kartano ja Helkalan tila.

Kimmo ja Maarit Helkalan tila oli ensimmäinen Kymenlaakson viljatila, jossa auditointi käytiin läpi. Göran Henriksson Kouvolan K-maataloudesta, Juha Salopelto Suomen Rehusta sekä Marja Suutarla Kymenlaakson maaseutukeskuksesta tarkastivat, että tilalla tuotetaan viljaa laatujärjestelmän periaatteiden mukaan.

Laatujärjestelmä on tuonut Helkalalle lisää suunnitelmallisuutta, tarkempaa talouden seurantaa ja asioiden kirjaamista paperille, vaikka tilalla on tuotettu laatuviljaa tähänkin asti. Kun ennen isäntä tunsi pellot kantapään kautta, nyt asiat on präntätty muistiin. Esimerkiksi kylvöjä, ruiskutuksia ja korjuuasioita voi vertailla eri vuosina. Eroavuuksista voi tehdä johtopäätöksiä, esimerkiksi kuinka kasvinsuojeluaineiden käyttöä voi tarkentaa tai miten tietty maalaji käyttäytyy kosteudeltaan erilaisina kesinä.

Helkalan tilalla on viljeltyä yhteensä 150 hehtaaria, josta valtaosa on omaa peltoa aivan talouskeskuksen ympärillä. Tilan maalajit ovat hiesusavea sekä 50 -luvulla Elimäen järven kuivatuksesta saatua multavaa järvenpohjaa.

- Kaksi kolmannesta viljelyalastamme on kevätvehnää, loput ruista ja kauraa, Kimmo Helkala kertoo. Tulevaisuudessa otan rypsin mukaan viljelyohjelmaan parantamaan maan rakennetta ja tasoittamaan korjuusesonkia. Vuosi 2000 kirjataan meillä runsaan ja laadukkaan sadon vuodeksi. Vehnän keskisato oli 5200, kauran 6200 ja rukiin noin 3000 kiloa hehtaarilta.

Kymenlaakso muita edellä

Kymenlaaksossa pidetään viljanviljelijöille laatukoulutusta kaksi kertaa vuodessa. Göran Henriksson Kouvolan K-maataloudesta pyörii toiminnan yhtenä moottorina. Hän kutsuu alueensa viljelijöitä mukaan toteuttamaan kansallista laatustrategiaa käytännön tasolla. Koulutus järjestetään yhdessä Suomen Rehun ja maaseutukeskuksen kanssa.

Kymenlaakso on edelläkävijä maatilojen laatutyössä. Göran Henriksson Kouvolan K-maataloudesta (oikealla) innostaa viljelijöitä kaksi kertaa vuodessa järjestettävään laatukoulutukseen. Martti Niukkasen mielestä kursseille kannattaa ehdottomasti osallistua. Auditoinnissa viljatilan asiakas, tässä tapauksessa Kouvolan K-maatalous, käy muiden asiantuntijoiden kanssa läpi niitä asioita, jotka ovat viljatilalla tärkeitä toimittaessa laatuketjun osana. Kouvolan K-maatalous on auditoitu puolestaan sen asiakkaiden eli viljaa käyttävän teollisuuden toimesta.

- Kymenlaakso on edelläkävijä maatilojen laatutyössä, Juha Salopelto korostaa. Laatukoulutus aloitettiin jo vuonna 1997. Maakunnassa onkin enemmän laatukoulutettuja viljatiloja kuin muualla Suomessa. Kuusipäiväiseen koulutukseen hakeudutaan viljaliikkeen kautta.

- Laatujärjestelmän käyttöönotto on viljelijälle vapaaehtoista, mutta palkitsevaa työtä, sanoo Marja Suutarla. Kun tavoitteet kirjataan paperille, tuloksetkin ovat entistä parempia. Maaseutukeskus tekee lisäksi oman, neuvovan auditoinnin jokaiselle laatukoulutuksen läpikäyneelle tilalle.

Suomen Rehu ja Maaseutukeskusten Liitto ovat kehittäneet viljatilan laatu- ja ympäristöindeksin, jolla mitataan viljelyn suunnittelua tilalla, itse viljelyä, sadonkorjuuta ja varastointia sekä tilan muuta toimintaa. Indeksiä voidaan käyttää tilan sisäiseen arviointiin tai tehdä vertailua muiden vastaavien tilojen kanssa.

Kustannukset tarkkaan seurantaan

Martti ja Henna Niukkanen viljelevät 160 peltohehtaarin ja 200 metsähehtaarin Hämeenkylän kartanoa. Niukkaset viljelevät kevät- ja syysvehnää, mallasohraa, rypsiä sekä joskus kauraa.

- Läksin ennakkoluulottomasti laatukurssille, Martti Niukkanen sanoo. Sain kurssilta lisäjäntevyyttä tilan toimintaan. Laatuasiat on nyt paperilla ja tilan tärkeimmät tiedot yksissä kansissa. Tilan toimintaa voi tarkkailla myös tietoja vertailemalla. Kustannukset on viljanviljelyssä pidettävä erityisen tarkkaan kurissa.

Martti Niukkanen työstää laatujärjestelmää tilallaan jatkuvasti. Taloudellinen seuranta on viety pitkälle. Hän syöttää tilan tiedot tietokoneelle, jossa niiden seuraaminen ja muuttaminen on helppoa. Niukkanen käyttää auditoinnin tietoja hyväkseen myös lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden ostoissa.

Juha Salopelto esitti Martti Niukkaselle auditoinnissa kysymyksiä muun muassa rikkakasvien torjunnasta, viljeltävistä lajikkeista, sadon komponenteista ja ravinnetaseesta. Göran Henrikssonia kiinnosti tietää kuinka tilalla hoidetaan lohkokirjanpito, viljan varastointi sekä näytteenotot sadosta.