Latvialaisessa Kesko Agron myymälässä tavara- ja varaosavalikoimat noudattavat samaa kaavaa kuin Suomessakin. Tarjonta on monipuolista.

Suomalainen maataloustarvikekauppa rynnistää kasvaville Baltian markkinoille, kärjessä Maatalouskesko, Kemira ja Hankkija-Maatalous. Kemira on selkeä markkinajohtaja lannoite- ja torjunta-ainekaupassa, mutta se on vahvasti mukana myös vilja- ja siemenkaupassa. Maatalouskesko on kuitenkin kokonaisuutena Baltian alueen suurin maatalouskauppias.

Keskon perustamat Kesko Agro –tytäryhtiöt ovat vahvasti mukana kaikissa kolmessa Baltian maassa. Ensimmäisenä Kesko Agro perustettiin Viroon vuonna 1998, Latviaan vuonna 2000 ja Liettuaan vuonna 2002. Yhtiöt ovat täysin Maatalouskeskon omistamia.

Latviassa Kesko Agron käynnistämiseen osallistunut, jo seitsemän vuotta maassa asunut Baltian toimintojen kehitysjohtaja Arttu Airiainen sanoo, että myynnin kasvu on Baltiassa aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Kesko Agro on onnistunut lähes kaksinkertaistamaan myyntinsä vuosittain maatalouden ostovoiman mukana.

Kesko Agrolla on Latviassa neljä Agroshop-toimipistettä ja 20 diileriä, jotka hoitavat tarvike- ja varaosakauppaa sekä myyvät pienkoneita. Malli on sama myös muissa Baltian maissa. Kesko Agron projektijohtaja Jouni Oksanen sanoo, että tavarat ovat pitkälle samoja kuin Suomessa, mutta kaupan rakenne hyvinkin erilainen. Nopeasti suurtilavaltaiseen maatalouteen siirtyvissä, lyhyiden etäisyyksien maissa ei tarvita kuin murto-osa siitä myymälämäärästä kuin meillä Suomessa.

Maatalouskaupan ostovoima Suomessa on 1,5 miljardin euron tasolla. Baltian maiden yhteenlaskettu ostovoima vuonna 2003 lähentelee 600 miljoonaa euroa, mutta Keskossa on laskettu, että muutama vuosi EU:hun liittymisen jälkeen Baltian maat muodostavat saman kokoisen markkinan kuin Suomi nyt. Viro, Latvia ja Liettua muodostavat noin 7,6 miljoonan asukkaan ja yli seitsemän miljoonan peltohehtaarin alueen, joka on nyt lähes kokonaisuudessaan yksityistetty.

- Tulevien EU tukien piiriin päätyy peltoalasta kuitenkin vain vajaa kolmannes. Tulevaisuus näyttä, mitä tapahtuu lopulle peltoalalle. Varmaa on kuitenkin se, että pienet ja huonolaatuiset peltokuviot jäävät viljelemättä, arvelee Jouni Oksanen.

Viljakaupan kuvio on Latviassa muuttunut vuosien saatossa. Aikaisemmin valtio ja yritykset ostivat valtaosan viljasta. Nykyisin viljaliikkeet ovat suurin yksittäinen ostajaryhmä. Viime vuonna Latvian kaupallisesta sadosta Kesko oli suurin ostaja.

Baltian maatalouskaupalle tärkeätä on ollut rahoitusvaihtoehtojen lisääntyminen. Konekaupan kasvun merkittävä syy on ollut maatalouden rahoitusvaihtoehtojen kuten leasingin lisääntyminen. Myös EU:n SAPARD- investointituet ovat tuoneet merkittävästi lisää ostovoimaa maatalouskonekauppaan.

Maatilojen rahoituksessa pankkien rooli korostuu vuosi vuodelta. Tilat ovat suuria, niin myös investointitarpeet. Valtaosa latvialaisen viljelijän liikevaihdosta syntyy tuotteiden myynnistä. Kaikissa Baltian maissa on myös valtion viljelytukijärjestelmät. Tukien osuus on kuitenkin vain noin 5 % tilojen liikevaihdosta. Suuret ja keskikokoiset tilat odottavat EU:n tuloa innolla. Tulevaisuudessa maksettavat viljelytuet kaksinkertaistuvat ja kasvavat vuosittain EU:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti.

Latvialaisen perheviljelmän huima kasvu