Kolmesta kaurakuormasta kaksi on sijoitettava vientiin, huolimatta viljelyalan supistumisesta.
|
Alkanut viljakaupan kausi on haastavampi kuin vuosiin. Viljan hinnat pitkälle määräävä EU:n markkinatilanne on hyvinkin epäselvä. Lisää epävarmuutta on tullut korjuusäistä, jotka ovat saattaneet huonontaa kevätviljojen laatutilannetta, joiltakin osin ratkaisevastikin. Kasvukauden kuivuus on puolestaan pudottanut paikoin hehtolitrapainoja. Suurin arvoitus on kauran kysyntä maailmalla.
Mihin riittää kevätvehnän laatu?
K-maatalouden ketjujohtaja
Antti Ollila Maatalouskeskosta sanoo, että arvioiden mukaan syys- ja kevätvehnän yhteenlasketun sadon pitäisi ylittää kotimainen kysyntä lähes kymmenellä prosentilla, mutta suuri kysymys on kevätvehnän laatu. Hätävarana on rehuteollisuus, joka ottaa vastaan sateissa sakoluvun menettänyttä kevätvehnää, jos hehtolitrapaino ylittää 72 kiloa.
- Vehnän osalta tärkeätä on nyt se, että markkinoille saadaan koko ajan erilaatuisia eriä, sekä rehu- että myllyteollisuuteen. Jos teollisuus ei saa vehnää tarpeeksi kotimaasta, uhkana on, että se täyttää varastoja tuonnilla varmistaakseen raaka-aineen saannin, sanoo Ollila.
Ohrasta tuli tänä vuonna jälleen selvästi suurin viljalaji Suomessa, kun ohran ala kasvoi ja kauran pieneni. Kauppaan ohraa odotetaan yli kymmenen prosenttia teollisuuden kysynnän yli, joten osa ohrasta menee interventioon. EU:n alueella ohran tuotannon arvellaan pudonneen kymmenisen prosenttia alle normaalisadon.
- Suomessa rehuohran hinta on seuraillut viime vuodet interventiohintaa ja niin tullee käymään tänäkin vuonna. Kotimaassa ero mallasohran hintaan tulee olemaan erittäin tuntuva, yli 30 euroa tonnilta ilman laatukorjauksia, arvioi Antti Ollila. Kaikki mallasohraksi kelpaavat erät kannattaakin pitää erillään ja ottaa niistä ennakkonäytteet, vaikka erästä ei olisikaan mallasohrasopimusta.
Kauran markkinat ovat arvoitus
Kauran kysyntäsuhdanteet ovat jyrkästi huonontuneet viime vuodesta. Nyt hinta vientimarkkinoilla on ollut kymmenisen euroa tonnilta huonompi kuin keväällä ja ero on vielä suurempi, jos hintaa verrataan viime syksyyn.
- Tällä hetkellä EU:n vientikielto koskee myös kauraa, joten sitä voi viedä vain muihin EU-maihin. Toiseksi hintakin maailmanmarkkinoilla on nyt niin alhaalla, että vienti EU:n ulkopuolelle edellyttää tuntuvaa vientitukea, jotta Suomessa voitaisiin maksaa intervention luokkaa olevaa hintaa, laskee Ollila. EU:n vientitukipäätöksiä kauralle ei liene kuitenkaan odotettavissa ennen lokakuuta.
Kauran kysynnän määrää Kanadan ja USA:n kaurasato. Viljelyalat ovat näissä maissa niin paljon suuremmat kuin viime vuonna, että tuotanto on selvästi isompi huolimatta Amerikkaakin vaivanneesta kuivuudesta. Kun tuotantoon lisätään Ruotsin ja Suomen kaurasadot, ennustetaan näiden neljän suuren kaurantuottajamaan yhteenlasketuksi tuotannoksi 8,6 miljardia kiloa viimevuotisen 7,1 miljardin sijasta.
- Lisääntyvä tarjonta painaa hintoja alaspäin, mutta laskua lieventää se, että varastot ovat samaan aikaan pienet, sanoo Ollila.
Arvio viljan kauppaantulosta 2003/2004. Lähde: Kesko ja MMM.
| |
Vehnä |
Ruis |
Ohra |
Kaura |
Yhteensä |
| Ala ha |
191 300 |
30 700 |
530 200 |
425 000 |
1 177 200 |
| Sato kg/ha |
3380 |
2430 |
3210 |
3310 |
3300 |
| Kokonaissato t |
646 594 |
74 601 |
1 701 942 |
1 406 750 |
3 829 887 |
| Käyttö tiloilla t |
70 000 |
9 000 |
870 000 |
773 000 |
1 722 000 |
| Kauppaantulo t |
576 594 |
65 601 |
831 942 |
633 750 |
2 107 887 |
| Teollinen käyttö t |
530 000 |
90 000 |
740 000 |
140 000 |
1 500 000 |
| Yli/alijäämä t |
46 594 |
-24 399 |
91 942 |
493 750 |
607 887 |
Vilja-alat 2003 ja muutos viime vuodesta. Lähde: MMM.
| Viljalaji |
ha |
muutos |
| Syysvehnä |
34 000 |
+50,9 % |
| Ruis |
30 700 |
+0,7 % |
| Kevätvehnä |
157 300 |
+3,5 % |
| Ohra |
530 200 |
+1,5 % |
| Kaura |
425 000 |
-5,8 % |
| Seosvilja |
15 900 |
+0,2 % |
