Lasse ja Satu Näykki eivät koe lisätietojen syöttämistä tietokoneelle rasitteeksi. ”Tai minähän näitä useimmiten naputtelen”, Satu veistää.

Tällä hetkellä viljan jäljitettävyys katkeaa useimmilla tiloilla varastosiiloon. Tarkan lohkokirjanpidon jälkeen ei välttämättä tiedetä, missä siilossa kunkin lohkon sato on.

Jos jäljitettävyyden ketju ei katkeaisikaan kuivurille, teollisuus voisi saada viljamarkkinoilta entistä täsmällisemmin juuri sellaista viljaa kuin sen eri käyttötarkoitukset edellyttävät.

”Jäljitettävyyden ajatuksena on, että kauppa ja teollisuus voivat jälkikäteen katsoa kunkin viljaerän viljelytekniikkaa, esimerkiksi onko lohkolla käytetty vaikkapa kasvunsäädettä”, Härkätien K-Maatalouden viljakaupasta vastaava Matti Hämäläinen sanoo.

Viljelijältä jäljitettävyys vaatii normaalin lohkokirjanpidon lisäksi siilokirjanpitoa. Pitää tietää, missä siilossa on minkäkin lohkon sato. Kun lohkokirjanpitoon lisätään tieto varastosiilosta sekä kenelle ja minne vilja siiloista on toimitettu, kauppa ja teollisuus pääsevät tarvittaessa näkemään ostamiensa erien viljelytietoja. Tietyn viljaerän tuottamiseen käytetty viljelytekniikka voidaan näin osoittaa muun muassa kuluttajille tai vientiasiakkaille.

Kun viljelijä tuo ennakkonäytteen viljasta kauppaan, se analysoidaan aivan normaalisti. Analyysitietoihin kauppa yhdistää lohkokortin tiedot. Sen jälkeen se etsii kyseiselle viljaerälle parhaan mahdollisen käyttötarkoituksen, sen, mistä viljelijä saa parhaan hinnan.

Käynnistävänä voimana ProAgria Maaseutukeskusten liitto

Kyseessä on pilottihanke. ”Taustalla on ProAgria Maaseutukeskuksen liiton hanke laatutietopankista. Se perustuu alun perin Wisu-viljelysuunnitelmaan, jossa täytetyt lohkokorttitiedot voi kerätä laatutietopankkiin netin kautta”, myyntipäällikkö Päivi Auramo Maatalouskeskosta sanoo.

Koska ajatuksena on kerätä kansallinen tietopankki, mukaan pitää saada tiedot muillakin viljelyn suunnitteluohjelmilla täytetyistä lohkokorteista.
Hankkeessa ollaan muutenkin alkutaipaleella. Someron K-Maatalous on ensimmäinen mukana oleva kauppa. Hämäläisen on tarkoitus kerätä syksyn mittaan mukaan kymmenkunta innostunutta viljelijää.

Teollisuudesta hankkeessa on nyt aluksi mukana Suomen Rehu.
Ensimmäiseksi mukaan on lupautunut Hirsjärven kartanon isäntäpari, somerolaiset Satu ja Lasse Näykki. Miksi olette kiinnostuneita asiasta?

”Meillä on ollut Wisu käytössä nelisen vuotta, joten ohjelman käyttö on sinänsä tuttua. Myös internetin käyttö sujuu. Ajattelen niin, että omia, sinänsä julkisia lohkotietoja luovuttamalla saa vastineeksi uutta tietoa ajankohtaisista asioista”, Satu Näykki vastaa. ”Pysyy ajan hermolla.”

”Ja tietysti se kiinnostaa, jos jostakin viljaerästä saisi vaikka sentinkin verran paremman hinnan, kun kauppa ja teollisuus tietävät, miten se on tuotettu”, Lasse Näykki jatkaa. Raha on hyvä motivoimaan. Jos vaikkapa tiettyä kasvinsuojelua käyttämällä saisi viljasta paremman hinnan, sitä tulisi käytettyä.

Laatutietopankkiin tietoja luovuttavat saanevat palautteena keskiarvotietoa muista mukana olevista. Omia satoja voi verrata kaikkien keskiarvosatoihin tai omaa lannoitemäärää muiden keskimäärin käyttämiin lannoitemääriin.

Samaa tietoa saa nykyisellään Suomen Rehun, ProAgria Maaseutukeskusten liiton ja Kemiran viljatutkimuksesta. Jos jäljitettävyyden ajatus menee läpi ympäri Suomen, tietämys meillä käytettävästä viljelytekniikasta kasvaa huimasti.