Kuljetusyritys Ari Viren ajaa viljaa K-maatalouden lukuun. Tässä lähtee Timo Kärkkäisen ohjastama vehnäkuorma Risto Mattilan tilalta Askolasta Oululaisen Myllyyn Lahteen.

Ohran viljelyala supistui meillä tällä kasvukaudella vajaat viisi prosenttia. Kun myös satotaso jäi Etelä-Suomen kuivuuden takia vaatimattomaksi, näyttää siltä, että kokonaiskysyntä ja -tarjonta kohtaavat täysin.
Tuoteryhmäjohtaja Antti Ollila Maatalouskeskosta arvioi, että rehuohran hinta tulee seuraamaan hyvinkin tarkasti interventiohintaa kahdestakin syystä.

- EU ei ole myöntänyt ohralle vientitukea. Toiseksi hintaa pitää intervention tasolla vielä tuonti EU-alueelle idästä, lähinnä Mustanmeren alueelta. Siellä ohran hintataso on ollut 75 euron luokkaa tonnilta.

Mallasohralla tilanne on täysin toinen. Sen hinta on ollut kauden alussa noin 30 % yli rehuohran hinnan. Mallasohran kysyntä tulee myös pysymään korkeana, koska kuivan loppukesän takia valkuaistasot ovat yleisesti liian korkeat. Matalan valkuaisen tavarasta on suurta pula, sitä joudutaankin tuomaan.

Viidestä kaurakuormasta neljä vientiin

Tänä vuonna kaurahehtaareita tuli viljelyyn lisää kuutisen prosenttia. Hinta on ollut syksyn aikana samoissa ohran kanssa. Nyt kauppaan tulevasta kaurasta 80 prosenttia on saatava vientiin.

- Kauran vientikaupat on parasta saada käyntiin heti, koska etenkin amerikkalaiset ostajat pyrkivät varmistamaan kauran saantinsa jo varhaisessa vaiheessa. Nopeaan toimintaan on tarvetta myös sen takia, että hinnat maailmalla ovat nyt sellaiset, että vientiin pystytään, vaikka EU ei olekaan myöntänyt vientitukea, sanoo Antti Ollila.

Ollila arvioi, että syyskuun lopulla tiedetään Pohjois-Amerikan kaurasadon määrä ja sen vaikutus tarjontaan ja hintatasoon. Kylvöalan lisäys on joka tapauksessa ollut todella mittavaa Kanadassa, yli neljänneksen.

Keväällä Kanadan kaurasadon ennustettiin nousevan 1,5- kertaiseksi edellisvuodesta, mutta siitä on tultu kesän mittaan alas. Elokuussa kasvuksi arvioitiin kymmenisen prosenttia, mutta ennätyskuivuus on saattanut muuttaa todellisuutta paljonkin.

Vehnässä surkastuneita jyviä

Vehnästä on saatu melko hyvä sato, myös laadun puolesta, varsinkin syysvehnästä. Laadussa on myös suuria vaihteluita. Kevätvehnässä on kuivuuden aiheuttamia surkastuneita jyviä ja juhannuksen jälkeisen jälkiversonnan synnyttämiä vihreitä jyviä. Osa tavarasta meneekin rehukäyttöön.

Vehnän kokonaisala lisääntyi tällä kasvukaudella selvästi, vaikka syysvehnän kylvöt supistuivatkin huonojen kylvösäiden takia. Viljelijät reagoivat kuitenkin kysyntäennusteisiin keväällä oikein ja lisäsivät kevätvehnän alaa peräti 31,5 %, ohran sijasta. Ilman laatuongelmia vehnäsato riittäisikin lähes tyydyttämään kotimaisen tarpeen.
Ollila laskee, että vehnäkaupassa ei ole näkyvissä ongelmia. EU:ssa vehnän viljely on tosin kasvanut viime vuodesta selvästi, mutta maailman vehnäsadon arvellaan supistuvat tänä vuonna siinä määrin, että osittain joudutaan turvautumaan varastoihin. Tarjonta maailmamarkkinoilla on heikompaa kuin vuosi sitten.

Rukiista saatiin Suomessa erittäin laadukas sato, vaikka ha-sadot olivat pienet. Aloitushinta Suomessa onkin ollut yli eurooppalaisen hintatason. Muualla Euroopassa ruissato on kärsinyt pahasti tulvista, erityisesti Saksassa, jossa ruista viljellään paljon. Unionin interventiovarastoissa ruista on kuitenkin erittäin runsaasti, mikä pitää hintojen nousun kurissa.

Viljakaupan työkalut