Tällä muovisiivellä on kynnetty 450 hehtaaria, sitä on siis vedetty maan sisässä lähes 300 kilometriä. Reuna on vain hieman pyöristynyt. Siivellä pystyy kyntämään vielä vuosia.

Tarttuvien, eloperäisten maiden kyntö on terässiipisellä auralla tuskastuttavaa puuhaa. Siipeen tarttuva maa estää viilun kunnollisen kääntymisen. Usein maa vain syöksyy siiven yli ja kynnöksestä tulee epätasaista. Vetovastuskin on suuri. Pintaan jää runsaasti olkea kynnöstä rumentamaan ja tukkimaan työkoneita keväällä. Muovisiipi on poistanut nämä ongelmat paremmin kuin osattiin odottaa.
Fiskars eli nykyinen Agrolux esitteli ensimmäiset muovisiipiset auransa 1984. Niitä myytiin aluksi varovaisesti vain tarttuvien maalajien omistajille. Muovin ei uskottu kestävän muilla kuin eloperäisillä mailla, mutta kokemukset ovat kaataneet näitä käsityksiä. Muovisiipi kestää jäykissäkin maissa, kunhan kynnetään vain silloin, kun maa on sopivan kosteaa.
 
"Kyntötekniikan suurin edistysaskel"
 
Ilmajokelainen Aarno Pirilä osti muovisiipisen Fiskars 3X16" FK -auran 1986. Auraan hankittiin tuota pikaa lisäsiipi, sillä kynnön vetovastus osoittautui huomattavasti pienemmäksi kuin aikaisemmilla terässiipisillä auroilla. Auralla on vuosien varrella kynnetty noin 450 hehtaaria.
 
Taloon jätettiin varalle terässiipinen aura, mutta sille ei ole sen koommin löytynyt kuskia. Pirilä vakuuttaa, että muovisiipi on hänen kirjoissaan suurin edistysaskel aurojen historiassa. Lausunto on syytä ottaa vakavasti, sillä sanojana on entinen menestynyt kilpakyntäjä.
 
Muovisiipiä jännitettiin muutama vuosi, että piankohan ne kuluvat puhki. Puhkeamista ei kuitenkaan ole kuulunut. Nyt jännitetään, kestävätkö muovisiivet toisetkin 450 hehtaaria. Isäntä sanoo kuulleensa muovisiivistä, joilla on ajettu kahdeksansataa hehtaaria.
 
Pirilän mukaan muovisiipien vetovastus on erittäin pieni. Hieman yli 3000 kilon ja 70 hevosvoiman takapotku vetää nelisiipistä, kuusitoistatuumaista auraa ilman ongelmia. Nelivetotraktorilla ei aina tiedä, onko neliveto päällä vai ei.
 
Myös Jalasjärven Hakkolassa on käytetty muovisiipisiä auroja jo pitkään. Samuli Hakkolan isä, Lauri Hakkola hankki kolmiteräiset Agroluxit 1990. Niillä on kynnetty noin 250 hehtaaria, eikä niitä juuri uusista erota. Muovin kuluminen on minimaalista ja maalikin on kuin uusi.
 
Talossa on kivisiäkin lohkoja. Ne on tähän asti kynnetty terässiipisillä auroilla. Nyt Samuli Hakkola hankki kolmiteräiset muovisiipiset paluuaurat. Talo sijaitsee Jalasjärven Luopajärvellä, jossa alavimmat maat ovat vanhaa järvenpohjaa. Maat ovat erittäin tarttuvia. Hakkolan mukaan näillä mailla muovisiivet ovat erinomaiset.
 
Muovisiipien osuus myynnistä 90 %
 
Ilmajoella toimivan K-maatalous Simo Vuorenmaan myyntimies Pekka Väli-Torala kertoo, että heidän myymistään uusista auroista 90 prosenttia on muovisiivillä varustettuja. Sama 90 prosenttia myydyistä auroista on paluuauroja.
 
- Jos asiakas välttämättä haluaa terässiiven, se tilataan, muuten niitä ei juuri mene, Väli-Torala sanoo. Hänen mukaansa muovisiipisten aurojen omistajat kyntävät yleensä kaikki maansa samalla auralla, kivikkoja ja jäykkiä maita myöten.
 
Muovisiiven kestävyys on osoittautunut erinomaiseksi, monta vertaa odotuksia paremmaksi. Väli-Toralan mukaan reklamaatioita ei ole juuri kuulunut, kiitoksia kylläkin.
 
Agroluxin myyntipäällikkö Patrik Jungarå luettee useita etuja, joita muovisiivet tuovat. Ne ovat ensiksikin hieman terässiipiä kevyemmät. Tällä on paluuaurojen kohdalla merkitystä. Vetovastus on tarttuvilla mailla kymmeniä prosentteja pienempi kuin terässiivellä. Se on pienempi myös muilla maalajeilla, vaikkakaan ero ei ole yhtä dramaattinen.
 
Jungarån mukaan kaikkein jäykimmillä mailla kuivaa maata kynnettäessä muovisiiven kestävyys loppuu. Tällöin on odotettava maan kostumista sopivaksi tai käytettävä terässiipistä auraa.