Kalkkunan poikasten kasvatus alkaa ringeissä. Yhdessä ringissä on 500 untuvikkoa. Vettä, ruokaa ja lämpöä on oltava tarjolla optimaalisesti. Ketjun kaikki kasvattamot rakennetaan samalla standardilla.

Kalkkuna näyttää tekevän rajua invaasiota kuluttajien pöytiin hullun lehmän sekoittamilla lihamarkkinoilla. Kalkkunan kulutuksen odotetaan jopa tuplaantuvan tänä vuonna vuoden -99 lukemista. Kysynnän tyydyttämiseksi kalkkunan sopimustuotannossa toimitaan tehokkaan ketjun tapaan yhteisiin pelisääntöihin tarkasti sitoutuen.
 
 
Kalkkunan lihan kulutus oli Suomessa vuonna 1998 vain 700 g/henkilö vuodessa. Vuotta myöhemmin kulutus kasvoi hiukan, 900 grammaan, mutta nyt vauhti on kova. A-Tuottajat Oy:n siipikarjalinjan johtaja Tommi Saksala uskoo, että kulutus kasvaa tänä vuonna lähelle kahta kiloa.
 
EU-maissa kalkkunan keskikulutus on edelleen moninkertainen Suomeen verrattuna, kulutuksen huippumaissa Irlannissa ja Ranskassa peräti 6-7,5 kg henkeä kohti vuodessa. Myös USA on kalkkunan lihan mittava käyttäjä 8 kilon vuosikulutuksellaan. Suurin on kuitenkin Israel, jossa kulutus on 13 kg henkeä kohti.
 
Kuka pääsee kalkkunan tuotantoketjuun?
 
Tommi Saksala sanoo, että kalkkunan tuotantoketjuun on tulijoita huomattavasti enemmän kuin voidaan ottaa mukaan, vaikka kasvu onkin voimakasta. "Me joudumme tai pääsemme valitsemaan kasvattajia".
 
"Sopimustuotantotilan tulisi sijaita enintään 100 kilometrin päässä Nurmosta, Atrian laitoksilta. Kalkkunoiden kuljetus ei ole perusteltua tämän kauempaa kustannusten ja eettisten syiden vuoksi".
 
"Kasvattajatilan talouden ja ammattitaidon tulee olla riittävän vahvalla pohjalla, koska kysymyksessä on ensi vaiheessa noin 1,8 miljoonan markan investointi ja mahdollisessa laajennuksessa myöhemmin vielä vähintään miljoona lisää. Keskustelemme halukkuudesta lisäinvestointiin jo alkuvaiheessa. Tällöin tulee kysymykseen myös riskinottokyky ja -halu".
 
"Tilalla tulisi myös olla riittävän suuri ja mahdollisimman tasainen tontti lähellä asuinrakennusta myös mahdollisia lisäinvestointeja silmälläpitäen. Viljelijän halu sitoutua toimimaan ja tuottamaan integroidussa tuotantoketjussa on myös keskeinen asia", Saksala korostaa. Nämä asiat viedään aina A-Tuottajien hallitukseen päätettäviksi.
 
Biologista ja teknistä tehoneuvontaa
 
Kalkkunantuotannossa onnistuminen edellyttää syvällistä asioihin perehtymistä ja yksityiskohtiin asti menevää tuotannon ja tuotantorakennuksen suunnittelua. Saksala kertoo, että A-tuottajat on hyvin läheisessä yhteistyössä sopimustuottajiensa kanssa aina rakentamisen suunnittelusta lähtien.
 
"Joku voi kokea, että olemme jopa liiankin kiinnostuneita tilan asioista. On kuitenkin keskeistä, että kaikki mukaan lähtijät myös onnistuvat ensimmäisestä kasvatuserästä lähtien. On huomattava, että integroidussa, pitkälle tulevaisuuteen ohjelmoidussa ketjussa ei ole saatavissa merkittävää korvaavaa kapasiteettia ulkopuolelta, joten kaikkien ketjun osapuolien on onnistuttava", Saksala tähdentää.
 
Asiat yksinkertaistuvat ja nopeutuvat huomattavasti standardoinnin myötä. Standardointi lähtee liikkeelle jo kasvatettavan lintujalosteen valinnasta. A-Tuottajien ketjussa kaikki eläinaines on BUT8-jalostetta. Kasvatustulostavoitteet ja rehustusratkaisut on etukäteen mietitty niin, että ne soveltuvat kaikille tiloille.
 
Kaikki rakennettavat uudet kasvattamot ovat tietyn standardin mukaisia. Standardit koskevat kokoa, muotoa, osastointia, ilmastointijärjestelmiä ja niiden tehoa, rakennusmateriaaleja, ruokintajärjestelmiä ja niin edelleen. Tällöin päästään kopioimaan osaamista ja vältytään niin sanotuilta susiratkaisuilta.
 
Sopimustuottaja joutuu investoimaan alussa noin 1,8 miljoonaa markkaa tuotantorakennukseen. Ennen ensimmäistä tiliä tulevat vielä käyttöpääomavaatimukset, koska pelkät untuvikot maksavat jo liki 80 000 mk.  
A-Tuottajat tekee sopimuksen aluksi kolmeksi vuodeksi, sen jälkeen yhden vuoden molemminpuolisella irtisanomisajalla.
 

Kalkkunan lihan kulutus kg/henkilö eräissä maissa. Vuoden 2001 luvut ovat saatavilla olevia ennusteita (e). Lähde: A.V.E.C. 2000 ja USDA 2001.
Irlanti Ranska Italia Saksa UK Portugali EU-12 keskiarvo USA Brasilia Israel Suomi	1998 7,5 6,1 5,3 4,9 4,7 4,6 4,4 8,2 0,5 12,5 0,7	1999 7,5 5,8 4,9 5,0 4,5 4,2 4,3 8,1 0,5 13,1 0,9	2001 (e) - 6,6 5,6 5,0 4,2 - - 8,2 0,6 - noin 2,0