SATOMITTAUS ILMASTA
laajeni viime kesänä

 |
Maanmittauslaitoksen kone ja kaksi miehistön kolmesta jäsenestä Malmin kentällä heinäkuussa. Vasemmalla navigaattori Kari Elo ja oikealla kameran käyttäjä Petri Leiso.
|
Ilmakuviin perustuva Kemira Agron sadonmittauskokeilu kattoi viime kesänä jo 150 tilaa. Edelliskesänä mittauksia kokeiltiin neljälläkymmenellä tilalla. Menetelmä saattaa mullistaa täsmäviljelytekniikan näkymät.
Kemiran ilmakuvakokeilujen tarkoituksena on luoda palvelu, jonka avulla viljelijät voivat ostaa täsmäviljelyyn sopivia, kasvulohkojen kaikki kohdat kattavia biomassa- ja lehtivihreäkarttoja, joiden avulla voidaan määrittää lohko- ja lajikekohtaisesti typpilannoituksen, korrensääteen ja tautien torjunnan tarve. Menetelmästä rakennetaan vaihtoehtoa puimurilla tehtävälle satokartoitukselle.
Kesän kokeilusta kertyi kahdenlaisia tuloksia. Ilmakuvauksilla haetut tiedot eli biomassan määrä ja lehtivihreys selvisivät kuvista hyvin. Maassa tehdyt tarkistusmittaukset osoittavat, että tiedot ovat luotettavia.
Ongelmana kuvien käytössä oli kuitenkin edelleen tiedon käsittelyn hitaus. Kuvista saatu tieto pitäisi saada nopeasti viljelijöiden käyttöön, jotta sitä voitaisiin käyttää pellolla. Käsityöhön perustuva tiedonkäsittelyjärjestelmä ei suoriudu urakasta riittävän nopeasti eikä prosessia ehditty vielä automatisoida.
"Tavoitteena on, että tietojen käsittely on automatisoitu ensi kesäksi", Kemira Agron Agronomia-tutkimusryhmän vetäjä Jari Peltonen sanoo. Automatisointiurakka alkoi viime keväänä.
Kuvien käsittelyyn ilmaantui viime kesänä myös sellaisia ongelmia, joita edelliskesänä ei ollut. Esimerkiksi osa kuvattavaksi halutuista peruslohkoista oli jaettu kasvulohkoihin, joilla kasvoi eri viljalajia tai lajiketta. Pelkästä ilmakuvasta ei pysty mitenkään näkemään lajikkeen vaihtumista, raja on merkittävä jo lähtötietoihin, muuten kuvan tietojen tulkinta menee luonnollisesti täysin metsään.
Ilmakuvauksiin kokeiltiin myös useampia kuvien toimittajia. Näistä vain Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskus selvisi urakastaan hyvin ja aikataulussa. Osa ei pystynyt toimittamaan kuviaan lainkaan.
Osalle mukaan lähteneistä viljelijöistä kokeilu oli pettymys, kun kuvia ei saanut ajoissa tai niitä ei saanut lainkaan. Peltonen pahoittelee tilannetta, mutta muistuttaa, että kyseessä on kokeilu, jonka käynnistykseen liittyy vääjäämättä seikkoja, joita kaikkia ei voida tietää etukäteen.
Vastoinkäymiset eivät ole vieneet Peltosen uskoa ilmakuvien käyttökelpoisuuteen. Hän arvioi, että tiedolle löytyy varmasti käyttäjiä, kunhan palvelu vain on saatu automatisoitua riittävän nopeaksi.
Lentokuvauksista parhaiten selviytynyt Ilmakuvakeskus kuvaa peltolohkoja karttakuvausten lomassa. Karttakuvauksiin tarvittava laitteisto sopii hyvin myös peltokuvauksiin.
Peltolohkojen kuvaus sopii Ilmakuvakeskukselle senkin vuoksi, että näitä kuvauksia voidaan tehdä huonommalla säällä ja myöhempään illalla kuin karttakuvauksia. Kalliille kalustolle kertyy näin lisäkäyttöä.
|
|
|