Lohjansaaren haapoja 1.jpg. Neljä vuotta sitten Lohjansaareen metsitettävälle pellolle istutetut hybridihaavat ovat kasvaneet komeasti, piiripäällikkö Harri Hyppänen näyttää.

Metsäliitto tarjoaa hybridihaavan kasvatukseen sopimuksia, joissa yhtiö sitoutuu ostamaan haapakuitua kuusikuidun hintaan sidotulla hinnalla. Kun hybridihaapa kasvaa 2-3 kertaa nopeammin kuin kuusi eikä tyvilaho syö osaa sadosta kuten kuusikoissa usein käy, haavan kasvatus on pakko ottaa vakavasti.
 
Metsäliiton haavan kaipuu lähtee yhtiön strategiasta keskittyä hienopaperin valmistukseen ja haavan sopivuudesta nimenomaan hienopaperin tekoon. Haapa on valmiiksi vaaleaa, kuitu on yhtä hyvää kuin Eucalyptuksessa eikä teksti kuulla haapapaperista läpi. Ongelma on vain siinä, että haapaa on Suomesta hankala saada. Haavikot hävitettiin tulitikkuteollisuuden romahdettua ja haapaa saa ostettua vain pieninä erinä muiden leimikoiden yhteydessä.
 
"Niin kauan kuin hienopaperille on kysyntää, myös haavalle on kysyntää, koska haapa on siihen hyvää raaka-ainetta", piiripäällikkö Harri Hyppänen Metsäliiton Etelä-Suomen alueen Lohjan piiristä sanoo.
 
Metsäliitto käyttää nyt haapaa noin 0,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pääosa siitä menee M-Realin Kirkniemen tehtaan kolmoskoneelle, joka tekee hienopaperia pelkästään haavasta. Haavan tarve on lisääntymässä, kun Joutsenoon valmistuu haapaa hiertävä tehdas, joka toimittaa sitä muillekin Metsäliiton tehtaille kuin Kirkniemeen. Syksyllä 2001 tarve on noin miljoona kuutiometriä.
 
Metsäliitolla on haapaistutuksille isot tavoitteet. Kaikkiaan hybridihaapoja pitäisi saada kasvamaan noin 20.000 hehtaarin alalle. Tuhannen taimen hehtaaritiheydellä se tietää 20 miljoonan taimen istuttamista. Tänä vuonna istutusala on 140 kohteessa 220 hehtaaria ja taimia menee 225.000. Vauhdin pitäisi kasvaa tästä moninkertaiseksi.
 
Porkkanana haapaistutuksille Metsäliitto on ryhtynyt tekemään sopimuksia, joissa se lupaa ostaa sen osoittamista taimista istutetut haavat ja maksaa niistä kuusikuitupuun hintaan sidotun hinnan. Hinta on 55-85 prosenttia kuusikuidun hinnasta kasvatuspaikasta riippuen. Lohjalla Kirkniemen ympärillä maksetaan parasta hintaa. Kokkolaa ylempänä haapaistutuksia ei Hyppäsen mukaan enää kannata tehdä, kuljetuskustannus nousee liian suureksi.
 
Ehditään hakata ennen tyvilahoa
 
Hybridihaavan taimet maksavat suojaputken kera 6 markkaa kappaleelta (taimi 4,30 + suoja n. 1,70). Taimi on siten noin kolme kertaa kalliimpi kuin kuusen taimi. Seuraavassa uudistuksessa taimikulu jää kuitenkin kokonaan pois, kun haapa kasvaa uudelleen juurivesoista.
 
"Yhden kuusisukupolven aikana kasvaa kolme haapasukupolvea. Uskallamme luvata, että ainakin nämä kolme sukupolvea ovat perinnöllisesti hyviä. Uusien sukupolvien kasvu on jopa selvästi nopeampaa valmiin juuriston ansiosta kuin alkuperäisistä taimista istutetuilla haavoilla", Hyppänen sanoo.
 
Päätehakkuun aika on 25-30 vuoden kuluttua istutuksesta. Etelä-Suomessa myytävää kuitupuuta pitäisi lähteä hehtaarilta noin 250-300 kuutiometriä, pohjoisempana hieman vähemmän. Päätehakkuu ei eroa muiden puulajien päätehakkuusta.
 
"Haapa kestää lahoa hyvin 30-vuotiaaksi saakka. Siitä eteenpäin lahoriski kasvaa. Vanhat jättiläishaavat ovat usein lahoja", Hyppänen sanoo.
 
Haavan viljelyn kannattavuutta laskettaessa kuusia lahottava juurikääpä on syytä ottaa laskelmissa huomioon. Päätehakkuuikään ehtivissä kuusikoissa huomattava osa tyvitukeista on lahoja ja hinta sen mukaista.