Kuluvan satokauden aloitushinnat ovat olleet hyvät leipäviljalla, kauralla ja öljykasveilla. Syyt hyvään kysyntään löytyvät pääosin ulkomailta.

Uusi satokausi lupasi viljan hintoihin alaspäin menevää suuntaa, kun Agenda 2000- ohjelman mukaan hallinnollista interventiohintaa laskettiin 7,5 prosenttia. Markkinat eivät ole kuitenkaan totelleet tätä päätöstä kuin osittain.
 
Ainakin kauden alussa hinnat ovat yllättäneet. Vain ohra näyttää seuraavan interventiohintaa kiltisti, mutta leipäviljan ja kauran hinnat eivät.
 
Vehnän ja rukiin hinta on ollut kauden alussa 78 pennin tasossa eli samalla tasolla kuin viime vuonna, mikä on merkinnyt voimassa olevan interventiohinnan ylitystä jopa kolmanneksella. Kaura on noteerattu satokauden alussa noin 66 penniin, mikä on kymmenisen prosenttia yli interventiota seurailevan ohran hinnan.
 
Myös öljykasvien hinnoille näkymä on positiivinen. Noteeraukset ovat olleet parikymmentä penniä kilolta yli viime kauden keskihinnan Matiffin pörssissä, jonka perusteella myös Suomen hinnat määräytyvät.
 
Odotettavissa vakaita hintoja?
 
Säilyvätkö alkukauden hyvät viljan hinnat satokauden vanhetessa? Sitä ei tiedä kukaan, mutta tällä hetkellä on olemassa perusteita sille, että muutokset jäävät pieniksi, johtuen kysyntätilanteesta EU:n sisämarkkinoilla ja maailmalla.
 
Tuoteryhmäjohtaja Antti Ollila Maatalouskeskosta arvioi, että ohran hinta tulee seurailemaan interventiohintaa, vehnän hinta tulee pysymään alkukauden korkealla tasolla ja kaura jatkaa ohran yläpuolella. Syyt löytyvät Suomen ulkopuolelta.
 
- Vehnän kokonaissato supistui tänä vuonna EU:n alueella yli kymmenen prosenttia viime vuodesta. Vain Saksassa on saatu hyvä sato. Tavaraa ei ole interventiovarastossakaan ja myös vienti EU:sta on vetänyt hyvin, se on ollut tänä vuonna nelinkertaista edellisvuoteen verrattuna.
 
- Vientiä on vauhdittanut heikko euro ja hyvät hinnat maailmanmarkkinoilla. Vienti on ollut mahdollista ilman tukea. Nämä asiat määräävät kysynnän ja hintatason perusteet myös Suomessa. Mahdollinen euron vahvistuminen dollariin verrattuna voi tosin painaa vehnän hintoja myös alaspäin, sanoo Ollilla.
 
Suomessa vehnän kysyntää kasvattaa myös se, että rehuteollisuus on lisännyt koko ajan sen käyttöä. Nyt vehnää menee rehuihin jo enemmän kuin kauraa. Matalan valkuaistason vehnää jouduttaneen tuomaan myös myllyteollisuuden tarpeisiin.
 
Kauran kysyntää pitää yllä se, että neljän suuren kaurantuottajamaan eli Kanadan, USA:n, Ruotsin ja Suomen yhteisen tuotannon arvioidaan laskevan, vaikka tuotanto onkin noussut meillä. Kaura onkin selvästi suurin vientiviljalaji Suomessa. Kaksi kolmasosaa sadosta pitää sijoittaa vientiin
 
- Me olemme K-ryhmässä valmistautuneet erityisen huolellisesti nyt kauran vientiin. Laivaamme sitä viidessä satamassa eli Loviisassa, Uudessakaupungissa, Raumalla, Kaskisissa ja Vaasassa. Myös hintamme ovat kilpailukykyiset. Ensimmäiset laivalastilliset on jo viety Eurooppaan elo-syyskuun vaihteessa. Viennin EU:n ulkopuolelle määrää komission vientituki, dollarin kurssi ja maailmanmarkkinahinnat, sanoo Ollila.
 
Pellon käyttö 2001. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö.

		ha	Muutos %
Syysvehnä		29 000	(-)27,6 %
Ruis		29 000	(-)35,1 %
Kevätvehnä		115 000	(+) 5,0 %
Ohra		546 500	(-) 2,2 %
Kaura		422 200	(+) 5,6 %
Seosvilja		16 100	(-) 4,1 %
Viljat yht.	1 157 900	(-) 1,2 %
Nurmi		657 000	(-) 4,3 %
Muut		164 900	(+) 13,3 %
Viljelty ala	1 979 800	(-) 1,3 %
Kesanto		201 300	(+) 11,2 %
Yhteensä		2 181 100	(-) 0,3 %