Matti Ojanperä näyttää, miten Uddergoldia otetaan muovikanisterista suoraan vedinkastopulloon. Kumpaakin komponenttia otetaan pulloon yhtä monta annostelupumpun painallusta.

Kahden komponentin vedinkastomenetelmä kasvattaa osuuttaan alan valmisteiden markkinoilla. Aloitteen sen saamiseksi Suomen markkinoille käynnisti ilmajokinen maidontuottaja Matti Ojanperä käydessään viljelijäryhmän mukana tutustumassa Hollannin maatalouteen vuonna 1995.
 
Ojanperään teki vaikutuksen 220 lehmän tila, jota hoiti kaksi veljestä. Karjan keskituotos oli 9200 kiloa, mutta silti utaretulehdus ja solumäärät olivat hallinnassa. Veljekset kertoivat käyttävänsä uutta, kahden komponentin vedinkastoa, joka oli siihen aikaan tuntematon Suomessa.
 
Hollantilaisveljesten käyttämä vedinkasto jäi vaivaamaan Ojanperää siinä määrin, että kotiin päästyään hän alkoi yllyttää suomalaisia alan kauppamiehiä hommaamaan sen tännekin. Maidon solurajojen kiristyttyä Suomessa, asia oli hyvin ajankohtainen.
 
Tarmokkaimmin asiaan tarttui Antti Kuoppamäki Suomen Biosol Oy:n Kärki Agrista. Utaretulehdusten vaivaamissa ongelmakarjoissa tehtyjen testausten jälkeen yritys sai eläinlääkintäviranomaisten luvan Uddergold-nimisen tuotteen markkinointiin vuonna 1997. Maahantuoja myi sitä aluksi suoraan, mutta määrien lisääntyessä K-maatalous alkoi myydä sitä vuosikymmenen vaihteessa.
 
Tavanomaisia vedinkastoaineita parempi Uddergoldin teho perustuu kahden komponentin aiheuttamaan kemialliseen reaktioon käyttöhetkellä ja aineen muodostamaan suojakalvoon vetimen pinnalla. Sekoitettuna aineen olomuoto on geelimäinen, jolla on myös nännin ihoa hoitava vaikutus.
 
Kastoaine sekoitetaan joka lypsykertaa varten kahdesta komponentista, jotka sisältävät muun muassa natriumkloriittia ja maitohappoa. Kun ne sekoitetaan, seos saa sopivan pH-tason. Se käynnistää kemiallisen reaktion, jossa bakteerit elävät vain joitakin sekunteja. Reaktio on tehokkaimmillaan 2-3 tunnin ajan sekoituksen jälkeen, joten ainetta ei kannata sekoittaa enempää kuin yksi lypsy vaatii.
 
Kaston jälkeen geelin ylimääräinen osa vetimen pinnalla valuu alaspäin muodostaen paksuimman kalvon nännin päähän. Jähmettyessään se estää uusien bakteerien pääsyn utareeseen sinä aikana, kun nännin aukko on auki lypsyn jälkeen. Suojakalvon sisältämä maitohappo toimii sulkuna bakteereille.
 
Vesiliukoisena kalvo poistuu seuraavassa utareen pesussa. Jodijäämiä ei maitoon mene, koska aineessa ei sitä ole.
 
Matti ja Tuula Ojanperä aloittivat Uddergoldin käytön heti sen saatua myyntiluvan. Tänä aikana antibioottien käyttötarve on heidän 80 lehmän karjassaan laskenut 20 prosenttiin entisestä. Nyt tyypillisin utaretulehduksen käynnistäjä on vedinpolkema ja ryhmäkarsinassa tapahtuva hiehojen imeminen. Niihin ei aina auta uusi vedinkastokaan.
 
Kaksi 20 litran astiaa Uddergoldin komponentteja maksaa yhteensä noin 1900 markkaa arvonlisäveroineen. Määrällä käsittelee noin 15 lehmää vuoden ajan.