Viron maatalous on muuttunut uuden itsenäisyyden aikana radikaalisti. Valtion omistamista maatiloista ja sosialismista on siirrytty yksityisyrittäjyyteen ja kapitalismiin. Muutos ei ole toteutunut kivuitta. Suuren maareformin jälkeisestä ajasta selvinneet viljelijät odottavat nyt kiivaasti Viron liittymistä Euroopan Unioniin.
Viron maatalous on läpikäynyt melkoisen hevoskuurin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Neuvostoliiton aikana Virosta muodostui maataloustuotannoltaan "neuvostolänsi". Maassa tuotettiin tehokkaasti esimerkiksi sianlihaa ja maitotaloustuotteita suurissa valtion omistamissa yksiköissä.
Uudelleenitsenäistymisen jälkeen syksyllä 1991 Viron eduskunta hyväksyi maalain, joka palautti maaomaisuuden aiemmille omistajille ja heidän perillisilleen. Myös maan rajat avattiin maataloustuotteiden lähes vapaalle tuonnille.
Maareformi on loppusuoralla. Tilastojen mukaan yksityisiä maatiloja Virossa on 40.000 ja yhtiöiden omistamia 800. Valtion tukia saa kuitenkin vain 7.000 virolaista tilaa ja yrittäjämäisesti johdettujen tilojen määräksi voi laskea tuhat.
Indrek Klammer palasi tavallaan juurilleen päättäessään ruveta viljelijäksi Rakvereen. Klammerin isoisällä oli samalla paikalla 12 hehtaarin menestyvä tila Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaan 30 -luvulla.
- Tilalla on peltoa tällä hetkellä 1150 hehtaaria, Indrek Klammer sanoo. Pellosta 500 hehtaaria on omaa ja loppu vuokrattua.
- Toivottavasti saan hankittua tänä vuonna lisäpeltoa noin 700 hehtaaria. Nykyiset pellot ovat kaikki parin kilometrin säteellä toisistaan. Ympärillä on pieniä tiloja, joiden omistajat ovat halukkaita luopumaan maataloustuotannosta. Haluaisin ostaa heidän peltojaan. Pellon käypä hinta on 2.500 - 4.000 Viron kruunua hehtaarilta (975 - 1560 mk).
Klammer viljelee rapsia 205 hehtaarilla. Loppuosa pelloista on ohralla ja vehnällä. Viljanviljelyn lisäksi tilalla on palkittu yhdistelmäsikala. Emakoita on 90 ja lihasikoja 500. Sianliha toimitetaan HK Ruokatalon omistamaan Rakveren lihakombinaattiin. Viljasta osa käytetään rehuna tilalla, osa siemenviljana ja osa myydään Kesko Agro Eestille.
Tuottaja saa rehuviljasta 1,20 - 1,90 kruunua kilolta (0,47 - 0,74 mk), sianlihan pohjahinta tällä hetkellä on 22 kruunua (8,58 mk), maidon tuottajahinta vaihtelee 2,40 - 2,70 kruunun välillä litralta (0,94 - 1,05 mk). Rapsista viljelijälle maksetaan 2,60 kruunua kilolta ( 1,01 mk) ja siemenviljasta kaksi kertaa rehuviljan hinta.
- Näen virolaisen viljelijän tulevaisuuden kaikesta huolimatta valoisana, Indrek Klammer painottaa. Kuka on selvinnyt maatalousreformista, vapaasta maataloustuonnista ja ruplan arvon romahduksesta, menestyy myös jatkossa. Suhtaudun positiivisesti EU:hun, mutta mielestäni Viron ei kannata suostua kaikkiin yhteisön ehdotuksiin. Meidän ei tarvitse olla kiltti mallioppilas kaikessa.
Perustietoja Suomen ja Viron maataloudesta 1998
