Myös muualla EU:ssa on saatu hyvä sato, viitisen prosenttia viimevuotista parempi. Se merkitsee noin kymmentä miljardia kiloa lisää viljaa.

Osastopäällikkö Antti Ollila Maatalouskeskosta laskee, että tarjonta kasvaa sisämarkkinoilla kuitenkin vähemmän kuin sadon kasvusta voisi päätellä, sillä EU on onnistunut supistamaan varastoja päättyneellä satokaudella. Toisaalta sisämarkkinoiden tarjontaa puolestaan lisää se, että EU:n on leikattava vientiä viimevuotisesta.

- Varastot ovat suunnilleen lisäsadon verran pienemmät kuin viime vuonna, mutta EU:n, Gattin ja WTO:n välillä on sovittu, että EU:n pitää supistaa tuettua vientiä noin seitsemällä miljardilla kilolla. Ainakin tämän verran on siis odotettavissa lisää viljan tarjontaa sisämarkkinoilla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Hintapaineita on siis enemmän alaspäin kuin ylöspäin.
- Muistettava on myös se, että viljan interventiohintaa lasketaan jälleen ensi satokauden alussa 7,5 prosenttia, joten viljaa ei kannata varastoida sinne asti. Tämäkin tulee lisäämään tarjontaa jonkin verran, arvelee Ollila.

Elokuussa laaditun Keskon viljataseen mukaan vehnää ja ruista tulee markkinoille hivenen kotimaista tarvetta enemmän, mutta puintien onnistuminen ratkaisee lopullisen tilanteen.

Ohraa tulee Keskon viljataseen mukaan kauppaan reilusti yli 20 prosenttia yli kotimaisen teollisuuden tarpeen. Ohraa on siten saatava menemään vientiin tai interventioon varsin merkittäviä määriä. Tämä merkitsee sitä, että myös hinnat seurailevat interventiohintoja.

Kauraa tulee markkinoille Keskon viljataseen mukaan peräti 75 prosenttia yli kotimaisen tarpeen. Vientiponnisteluja tarvitaan runsaasti, koska kaura ei ole EU:n interventiovarastoon ostettavaa viljaa. Tarjontaa maailmalle tulee lisää myös muista naista. Neljän suuren kaurantuottajamaan eli USA:n, Kanadan, Ruotsin ja Suomen kaurasadon arvioidaan kasvavan yhteensä yhdeksän prosentin verran viime vuodesta.