Viljaa ostava teollisuus on yllättävän tyytyväinen suomalaisen viljan laatuun. Huolestuttavaa teollisuuden mielestä on vain rypsin roskaisuus. Teollisuus on tyytyväinen myös kaupan aktiiviseen rooliin viljamarkkinoilla.
"Toisena EU-vuonna meille tuli runsaasti sekaviljaa. Viime vuosina viljan peruslaatu on kuitenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan", Suomen Rehun hankintajohtaja Reijo Laine sanoo rehuviljan laadun kehityksestä.
"Vehnässä meille on tullut viljelyyn hieman myöhäisempiä ja ehkä hieman vähemmän valkuaispitoisia lajikkeita. Myllyn vinkkelistä katsoen kehitys ei ole kuitenkaan ollut huolestuttava. Ja rehuvilja on laadun kannalta leipäviljaa helpompaa", Raision maatalousryhmän johtaja Eero Nurminen sanoo.
"Valkuaislisät ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan", osastopäällikkö Erkki Rytsä Raisiosta sanoo.
Raision kevätvehnäsopimuksista yli 70 prosenttia on Tjalvea. Sen näin suurta osuutta vehnän viljelyssä ei Raisiossa pidetä hyvänä, koska yhden lajikkeen hyvin suureen viljelyosuuteen liittyy laaturiski epäedullisissa sääoloissa.
"Me toivomme myös nykyistä aikaisempia lajikkeita viljelyyn, koska Agendan myötä B-alue tuli taas kilpailukykyiseksi vehnänviljelyalueeksi", Nurminen sanoo.
Raisiossa vehnää käytetään myös tärkkelyksen tuotantoon. Tämän vehnän sakolukuvaatimus on vähintään 120 eli alempi kuin myllyvehnän.
"Rukiissa sakoluku on ratkaiseva. Sakoluvun suhteen meillä on ollut monta hyvää vuotta paitsi vuosi 1998, jolloin osa sadosta jätettiin jopa korjaamatta", Nurminen sanoo.
Rehuviljan nykyinen laatu riittää Raisiolle. Mallasohrassa Saanan rinnalle kaivataan jo uusia, satoisampia ja uutepitoisuudeltaan parempia lajikkeita. Rytsän mukaan niitä on myös tulossa. Uusi mallasohran kehitysohjelma hakee parannusta sadon tasalaatuisuuteen, jota selvitetään sekä täsmäviljelyn että varastoinnin kannalta.
Viime vuosien roskaiset öljykasvikuormat ovat nostaneet ryppyjä otsalle myös Raisiossa. Rytsän mukaan öljykasvisato ei ole onnistunut kertaakaan EU-aikana. Roskia on ollut sadossa joka vuosi liikaa. Pahimmillaan roskia on ollut niin paljon, että jopa öljyn laatu on kärsinyt niistä.
"Luonto on ollut öljykasveille ongelmallinen, mutta pakko on myös kysyä, ovatko kaikki muistaneet tehdä tarvittavat toimenpiteet hyvän sadon saamiseksi", Nurminen sanoo diplomaattisesti.
Myös teollisuuden ja viljelijöiden käsitykset laadusta osuvat nykyisin hyvin yhteen.
"Kun kaikki hinnoitteluun vaikuttavat tekijät avattiin viljelijöille, myyjän ja ostajan välillä ei ole sen jälkeen ollut eri käsitystä laadusta", Laine sanoo.
