Parhaillaan käynnissä oleva päätöksenteko viljan kasvitautien torjunnasta panee viljelijöitten ammattitaidon taas vetokokeeseen. Tautien torjunnassa on kyse ”valistuneiden arvausten” tekemisestä, mikä tekee tehtävästä vaativan. Päätöksenteon aineksista ei saa aikaan kirkasta logiikkaa, joten on tyydyttävä sumeaan. Siksi ratkaisujen teossa stressikään ei ole kaukana.

Ehdottomiin totuuksiin ruiskutuspäätöksissä on mahdotonta päästä, koska taudit on torjuttava ennakolta, jo silloin, kun merkkejä niistä ei vielä ole tai niitä on vähän. Sairasta kasvia ei saada paranemaan, mutta taudin puhkeaminen epidemiaksi voidaan estää.

Torjuntapäätöksissä on kyse tautiriskien kartoituksesta ja siitä, minkä hyödyn riskien torjunnasta voisi saada. Tässä on aivan keskestä se, millaiseen satoon päätöksenteon hetkellä näyttää olevan edellytyksiä. Mitä suurempaan satoon on mahdollisuuksia, sitä suurempi hyöty torjunnasta on odotettavissa, ja päinvastoin.

Satoennusteista onkin tulossa joka miehen lisävälineitä näiden päätösten tekoon. Niiden avulla tiedetään, onko kasvustolla edellytyksiä kunnon satoon vai ei. Jos satoa on tulossa kolme tonnia, päätös on helppo, ruiskuttaa ei kannata. Lohkolla on jo alun perin niin paljon ongelmia, että tautien torjunta ei paljoa tilannetta muuta.

Jos ennuste kertoo kuuden tonnin satopotentiaalista, tilanne on aivan toinen. Silloin pellolla on todella paljon taudeilta pelastettavaa. Jos olosuhteet taudeille ovat edulliset, tautipaine on voimakas ja torjunnassa onnistutaan, voi satoa odottaa lisää parikymmentä prosenttia.

Satoennusteiden tekemiseen on tänä kasvukautena entistä paremmat mahdollisuudet. K-maatalous -ketju on edelleen lisännyt itsepalvelun periaatteella toimivia satoennustelaboratorioita. Niitä kannatta käyttää, jo oman ammattitaidon kehittämiseksi. Satoennusteesta saa yhden lisäpunnuksen valistuneiden arvausten tekoon.

paavo.laukka@pirkka.fi