Ruotsissa on nyt muutamia robotteja asennettuna ja käytössä, Tanskassa muutamia kymmeniä. Saksassa ja Hollannissa on jo kummassakin yli 100 robottia käytössä.

Robotti mahtuu Autotandem-asemalle

"Robotin kehittämisen taustalla on ihmistyön kallis hinta. Saksassa kehitetty Westfalian Leonardo on enemmän kuin pelkkä robotti", Westfalia Landtechnikin Skandinavian viennistä vastaava Peter Fölling kertoo. "Westfalian Leonardo on eläinten hoito- ja lypsyjärjestelmä, jossa on yhtenä osana automaattinen lypsy."

Perus-Leonardo koostuu aina pesuboxista ja kahdesta lypsyboxista. Ensimmäinen boxi on lehmän esivalmistelua varten ja toiset kaksi ovat automaattista lypsyä varten. Esivalmistelu samoin kuin lypsy mahtuvat samaan tilaan kuin autotandem-aseman kaksiovinen lypsyboxi. Siksi samaa tilaa voidaan muutoksin käyttää myöhemmin myös robotin sijoituspaikkana.

Kaksi lypsyboxia riittää 90 lehmälle ja neljä boxia 170 lehmälle. Liikkeelle lähdetään yleensä kolmesta boxista, jolloin yksi on esivalmistelua varten ja kaksi lypsyyn. Runko ja kiskosto ovat valmiina myöhempään lypsyboxien lisäykseen.

Lehmät vapaaehtoisesti lypsyyn

Westfalia Leonardo- lypsy- ja hoitojärjestelmä oli Tampereen Karjatila 2000- näyttelyn vetonaula.

Automaattisessa lypsyssä lehmä päättää itse, milloin se haluaa lypsylle ja montako kertaa päivässä. Lehmän liikkumisen ohjauksessa rehu on houkuttimena hyvä. Lehmän liikkumista ohjataan syönnin avulla. Lypsypaikallakin annetaan väkirehua houkuttimeksi.

Utareiden puhdistuksen tekee Leonardossa ensiksi märkä harjalaite, joka pyörii vasemmalta oikealle ja sitten oikealta vasemmalle. Näin utare saadaan hyvin puhtaaksi. Utare kuivataan samalla harjalla, mutta kuivana. Irtovesi lähtee utareista pois ja maitohygienia säilyy. Harjalaite pestään ja desinfioidaan jokaisen utarepesun jälkeen, etteivät bakteerit siirry eläimestä toiseen.

Lehmä otetaan valmisteluasemalle, kun edellinen lehmä on jo lähtenyt sieltä lypsyyn. Valmistelu aloitetaan, kun joku lypsypaikoista on vapautumassa. Utare puhdistetaan ja samalla tapahtuu lehmän stimulointi lypsyyn. Oksitosiini vaikuttaa vain lyhyen aikaa, joten lehmä on saatava lypsylle oksitosiinin vaikutuksen aikana.

Nännikuppien kiinnitys vetimiin tehdään robottikädellä. Käsi ohjaa letkut paikoilleen neljänneksittäin, jonka jälkeen käsi poistuu ja lypsy voi alkaa. Lypsyn aikana Leonardossa ei ole lehmän alla mitään muuta tekniikkaa häiritsemässä tai rikkoontumassa kuin neljä maitoletkua.

Ensimmäisellä lypsykerralla saadaan kullekin lehmälle vedinten koordinaatit Leonardon muistiin. Kunkin lehmän vetimien sijaintitiedot tallentuvat tietokoneen ohjelmaan. Jatkossa vetimien paikat päivittyvät jokaisella lypsykerralla, joten Leonardolla on aina hyvin tiedossa, missä kohtaa vetimet ovat kullakin lehmällä.

Lisäksi lehmän sijainti lypsypaikassa mitataan kolmesta eri paikasta ultraäänen avulla. Eläintä ei pakoteta seisomaan tietyssä paikassa. Se saa vapaasti valita, seisooko karsinassa etuosassa vai taaempana. Eläimen sijainnin robotti saa selville ultraäänimittauksella.

Lehmät tulevat lypsyyn eri aikaan kuin ihminen on ne opettanut. Saksalaisen seurannan mukaan suurin lypsylläkäyntihalukkuus on päivällä klo 9-15 ja toinen haluttu aika on illalla 18-21 välillä.