Maatilan Pirkka << kotisivulle

artikkelit

linkit

palaute

mediatiedot

edellinen

seuraava

K-maatalouden asiakaslehti 3/2000 
Vaativa ympäristö
muuttaa Tanskan sikataloutta



Judy ja Lars Vallö Hansen tuottavat sianlihaa Hyllegårdenin tilalla viidenkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta. Yhdistelmäsikalassa on 550 emakkoa ja tilalla kasvatetaan itse 1500 lihasikaa. Loput porsaista myydään edelleen.
 
Tanskalainen sianlihantuottaja purjehtii kovenevassa ympäristö- ja laatuvaatimusten aallokossa. Viljelijä on selvinnyt paineista tähän asti tuotannon tehostamisella, yksikkökoon kasvulla ja kovalla yrittämisellä. Sianlihakilosta maksetaan tuottajalle keskimäärin seitsemän markkaa. Tuorein uhkakuva on sianlihan kulutuksen väheneminen.

Sianlihantuottajia lasketaan olevan Tanskassa noin 18000. Heistä 6000 saa toimeentulonsa pelkästään sikojen kasvatuksesta. Lopuilla tuottajilla on muutakin maataloustuotantoa tai sitten he käyvät tilan ulkopuolella ansiotyössä. Päätoimiset sikatilat tuottavat ¾ maan kaikesta sianlihasta.

Tanskalaisten sikojen keskipaino on 76 kiloa. Tuottajalle maksetaan tämänkokoisesta possusta noin seitsemän markkaa kilolta. Kaupassa sianlihakilo maksaa 15-150 markkaa laadusta riippuen.

Vuosittain Tanskassa teurastetaan 23 miljoonaa sikaa. Tuotannosta viedään jopa 85 prosenttia. Sianliha eri muodoissaan onkin maan tärkein yksittäinen vientituote, joka tuo kahdeksan prosenttia Tanskan vientituloista. Tärkeimmät vientikohteet ovat EU- maat, erityisesti Saksa sekä Iso-Britannia.

Ulkomaille sianlihaa markkinoitaessa tuotteen laatu, eläinten terveys sekä ympäristönäkökohdat nousevat tärkeiksi asioiksi. Kotimaassa tanskalaiset keskustelevat nyt eläinten kohtelusta sekä sianlihan kulutuksen laskusta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten iso osa tanskalaisista söi sianlihaa kolmekin kertaa viikossa. Nykyisin erityisesti nuoret vierastavat sianlihaa, jota pidetään rasvaisena arkiruokana. Tanskan osuusteurastamojen kattojärjestö Danske Slagterier pyrkii kääntämään kehityksen suuntaa houkuttelemalla ison kampanjan avulla lisää kuluttajia sianlihan ystäviksi.

Hyllegårdenin viljelijäpari Judy ja Lars Vallö Hansen ovat Tanskan sikatalouden rakennemuutoksesta selviytyneitä viljelijöitä. Pariskunta on kovalla työllä ja yrittämisellä saanut vanhan ja huonokuntoisen tilan tuottavaksi. Tilalla on 550 emakon yhdistelmäsikala, jossa kasvatetaan 1500 lihasikaa vuodessa itse. Loput porsaista myydään muille tiloille.

Hyllegårdenin tila sijaitsee Själlannissa eli samalla saarella kuin Kööpenhamina. Pääkaupunkiin tulee matkaa noin 50 kilometriä. Hansenin perheellä on viljelyksessä 140 hehtaaria peltoa, jossa kasvatetaan muun muassa ohraa, rapsia ja vehnää. Oman pellon tuotanto voidaan hyödyntää sikojen rehuna. Lisäksi tilan ulkopuolelta ostetaan 300 tonnia rehua vuosittain.

- Kasvatamme ja myymme sikamme osuustoiminnalliselle Steff Houlberg -teurastamolle, kertoo tilan isäntä Lars Vallö Hansen. Olemme teurastamon jäsen. Myydessämme sianlihaa tiedämme kenelle tuotantomme menee ja millaista hintaa tulemme saamaan. Tällä hetkellä sianlihan hintataso on seitsemän markan tienoilla eli meidän kannaltamme hyvä. Toivottavasti hinta pysyy tällaisena tulevaisuudessakin.

Sianlihan hinta on vaihdellut rajusti Tanskassa. Pari vuotta sitten sianlihasta maksettiin tuottajalle vain nelisen markkaa kilolta. Neljästä viimeisestä vuodesta kaksi on ollut hyvää ja kaksi huonoa. Nyt tilanne on hyvä, mutta kukaan ei tiedä kuinka kauan.

Heinäkuussa tulee voimaan uusia ympäristölakeja

Tämän vuoden heinäkuussa astuu Tanskassa voimaan uusi sikaloita koskeva lainsäädäntö. Lain mukaan enintään kaksi kolmannesta emakko- ja lihasikaloiden karsinoista saa olla ritilälattiaa. Karsinoihin tulee myös asentaa sprinklerlaitteisto, jotta siat voidaan kastella sisälämpötilan noustessa hälyttävän korkeaksi. Lisäksi pikkuporsaille ja lihasioille on järjestettävä olkia karsinaan. Laissa on 15 vuoden siirtymäsäännös.

Myös ympäristösäännökset ovat kiristyvät Tanskassa. Pääsääntöisesti pelto, johon sian lanta levitetään, tulee olla viljelijän omistamaa tai vuokraamaa. Levitys on kokonaan kiellettyä sadonkorjuun ja tammikuun lopun välisenä aikana.

Typpeä saa laittaa peltoon maksimissaan 170 kiloa hehtaarille eli 1,7 eläinyksikön verran. Eläinyksikkö muodostuu kolmesta emakosta porsaineen tai 30 lihasiasta. Vuonna 2002 typpitaso saa olla enää 140 kg/ha. Hajuhaittojen vuoksi sikalan tulee olla vähintään 50 metrin päässä naapurista ja 100-300 metrin päässä asutuskeskuksesta.

Lantasäiliöön tulee mahtua vähintään yhdeksän kuukauden lannat ja säiliö tulee voida peittää, kun tilalla on emakkoja yli 30 tai lihasikoja yli 900 kappaletta.

 
[ edellinen ] [ seuraava ]