Maatilan Pirkka << kotisivulle

artikkelit

linkit

palaute

mediatiedot

edellinen

seuraava

K-maatalouden asiakaslehti 3/2000 
Tehottomuus kasvattaa
paineita luomussa



Luomuviljelyn tehottomuuden yksi syy puhtailla kasvinviljelytiloilla on vuoroviljely. Kun apilaa on viljeltävä kahtena vuonna viidestä, laskee keskimääräinen satotaso matalaksi. Typen saantiin pitäisi löytää uutta tehoa.
 
Luomutuotteiden kysynnän arvioidaan jatkavan nopeaa kasvuaan Suomessa ja koko maailmassa. Luomutuotannon tuesta ja kysynnän kasvusta huolimatta luomutuotannon, -jalostuksen ja -kaupan kannattavuus on heikkoa.

Yksi selkeä syy kannattamattomuuteen on koko ketjun tehottomuus, vaikka markkinoiden kasvutilanteessa tehokkuuden tavoitteluun olisi hyvät mahdollisuudet. Ilmeisesti luomuun liittyy niin voimakas mielikuva vääjäämättömästä tehottomuudesta, että se sokaisee monen viljelijän lisäksi myös teollisuuden ja kaupan.

Vastustusta tehokkuuden lisäämiseen tuskin on millään taholla. Esimerkiksi Luomu-liitto kannattaa selkeästi tehokkuuden lisäämistä luomuelintarvikkeiden tuotantoon.

"Tehokkuusajattelu sopii hyvin luomuun kunhan muistetaan, että tehokkuutta tavoitellaan luonnon omin ehdoin. Nykyistä pitemmälle tehokkuutta voidaan hyvin viedä", Luomu-liiton puheenjohtaja Esa Partanen sanoo.

Partanen esittää luomukasvien tuotannon tehokkuuden lisäämiseen selkeitä toimenpiteitä:

  • tiloilta jalostukseen tai kauppaan lähtevien tuote-erien pitää olla nykyistä suurempia, esimerkiksi nuppi- tai rekkakuorman kokoisia
  • tuotantokoneet ja sadon käsittelylaitteet on saatava tehokkaampaan käyttöön urakoinnin tai tilojen yhteistyön avulla
  • peltojen peruskunto (kosteusolot, rakenne, pH) on saatava kohenemaan
  • kasvinviljelytilojen käyttöön on saatava lisää karjanlantaa
  • yhdyskuntajätteitä on saatava nykyistä enemmän takaisin kasvinviljelyyn
  • maan ravinnevarojen hyödyntämiseen on löydettävä uusia, tehokkaampia keinoja

Luomuviljelijöillä on Partasen mukaan kuitenkin herännyt selvä kiinnostus satojen kasvattamiseen. Ensimmäisellä sopimusjaksolla kiinnostus suuntautui pääosin maan viljelykierron opetteluun.

Partasen kasvilajikohtaiset tavoitesadot ovat:

  • kevätvehnä 3000 kg
  • syysviljat yli 3000 kg
  • kaura yli 4000 kg
  • ohra 2500 kg
  • peruna yli 20 tonnia (1
1) kauppakelpoista satoa

Satoja arvioitaessa on muistettava, että luomun tavoitesadot antavat hieman virheellisen kuvan luomun tehokkuudesta, koska luomussa kaksi vuotta viidestä on välivuosia, jolloin pellolta ei korjata satoa, vaan maahan lisätään typpeä esimerkiksi apilanurmen avulla.

Kun esimerkiksi 3500 kilon sato kolmena vuonna jaetaan viidelle vuodelle, keskisadoksi tulee 2100 kiloa. Tämä selittää osittain sitä tilastoissa näkyvää seikkaa, että koko maan luomuala jaettuna koko maan luomusadolla antaa tulokseksi hyvin pienen keskisadon.

 
[ edellinen ] [ seuraava ]