Koko Etelä-Suomessa on herätty hakemaan ratkaisua peltojen rakenneongelmiin salaojituksesta. Vanhoja ojituksia täydennetään ja uusitaan lujaa vauhtia. Tiivistynyt maa ja heikko ojitus on yhdistelmä, jolla on taipumusta kiihdyttää ongelmien pahentumista.
Jos ojitus toimii puutteellisesti, pelloille joudutaan menemään silloin, kun maa on muokkauskerroksen alapuolella vielä märkää. Tämä tiivistää maata lisää, jolloin ojitus toimii entistä heikommin. Seurauksena on tyypillinen savimaiden kurjistumiskierre. Tällaisilla mailla kasvien vesitalous ei toimi sen enempää kuivina kuin märkinäkään kesinä.
Neljä somerolaista tilaa päätti ratkaista omat ojituksensa ostamalla yli 20 vuotta vanhan Fordin selkään rakennetun Ketju-Maran ja rakentamalla itse soravaunun. Reilun sadan hehtaarin urakka käynnistyi pienenä kokeiluna viime syksynä ja jatkuu tänä kesänä.
Jyrki ja Jarmo Kermisellä, Tapio Nokalla, Juha Klemelällä ja Pentti Hallikaisella on peltoa yhteensä noin 350 hehtaaria. Siitä täydennysojitusta tarvitsee arviolta reilut sata hehtaaria.
"Kaikilla meillä on 30-40 vuotta vanhoja ojituksia, joissa tiiliputket on upotettu aika syvälle ja tiiliputkien saumat ovat osittain turvonneet kiinni. Ojien toimivuutta huonontaa sekin, että täytössä käytettiin 60-luvulla soraa aika vähän", koneporukan yksi jäsen Jyrki Kerminen kuvaa lähtötilannetta.
Hyvä näyttö täydennysojituksen tarpeesta ja vaikutuksesta tuli Kermisen mukaan omalta tilalta, kun pitkän lohkon "kamalan märkä" pää täydennysojitettiin muutama vuosi sitten. Kuivumisnopeus vaihtui päinvastaiseksi, märkä pää kuivuu nyt kylvökuntoon ensin. Näyttää jopa siltä, että lohkon hyväkuntoiseltakin näyttänyt osa kannattaa ojittaa.
Satotavoite on 5000-6000 kiloa/ha
Jyrki ja Jarmo Kermisen tilalla on ollut jo pitkään Kemiran maatilakokeita. Koeruuduilla vehnä- ja ohrasato on vaihdellut 4000-8500 kilon välillä.
"Satotavoite on 5000-6000 kiloa hehtaarilta", Jyrki Kerminen sanoo. Siihen pääsemiseksi peltojen on oltava hyvässä kunnossa.
"Ojituksella on iso merkitys. Jos ojitus ei pelaa, se kostautuu maan rakennepuolella. Kun vesi ei pääse pois, tulee liettyneitä kohtia, joita joutuu muokkaamaan enemmän, jolloin maa tiivistyy taas lisää. Jos ojitus on kunnossa, kylvön pääsee tekemään ajoissa vaurioittamatta maan rakennetta", Jyrki Kerminen sanoo.
Kermisten pelloilla maan rasitusta lisää sikalalietteen levitys. Lietevaunulla ei tosin enää ajeta pelloille ennen kylvöjä, vaan liete levitetään pääosin letkulevityksenä oraille. Osa levitetään syksyllä syysviljalohkoille. Liete ajetaan pellon laitaan isolla vaunulla ja levitetään pellolle pienellä vaunulla. Siinäkin tavoitteena on vähentää pellon rasitusta.
