Puimurin huolto tehdään usein viime tingassa elokuun alussa, jolloin kaikilla on kiire, niin huoltajilla, viljelijöillä kuin varaosamyyjilläkin. Leppeässä kesäkuussa kaikki on toisin.
Leikkuuterä on puimurin näkyvin osa, joka usein jää vähälle huomiolle ja kunnostetaan vasta, kun juolavehnä alkaa kolistamaan terää. Terälaput kannattaa vaihtaa, jos niissä on hiukankin koloja tai kuluneisuutta. Huono terä rasittaa turhaan koko terän voimansiirtoa ja terän käyttölaitetta.
Jos terä vaikuttaa huonokuntoiselta, kannattaa kysyä kokonaan uuden terän hintaa. Nykypäivänä koko terä ei maksa juuri sen enempää kuin erilliset terälaput ja niitit yhteensä.
Teräsormien kunto on myös tarkistettava. Useimmissa puimurimerkeissä voidaan sormien kulma hioa kulmahiomakoneella suoraksi muutaman kerran, jonka jälkeen koko sormipari uusitaan tai vaihdetaan erilliset kulutuslevyt.
Terään kuuluvat lakopiikit on myös syytä tarkistaa, etteivät ne ole kuluneet liian ohuiksi. Katkettuaan ne menevät vuoron perään puimurin läpi käyttökauden aikana.
Syöttöruuvia voidaan myös pyöritellä ja tarkistaa, ovatko kivet aiheuttaneet vaurioita ja ovatko syöttösormet suoria. Paljon ajetusta koneesta on katsottava myös sormien nailonohjurien kuluneisuus. Syöttökuljettimesta olisi tarkistettava laakerit, kuljettimen ketju ja ripojen kunto.
Koko etupään huolto käy parhaiten, jos irrotetaan leikkuupöytä ja syöttökuljetinkin. Se ei vie kohtuuttomasti aikaa. Kuvassa esiintyvästä Claas 86:sta otettiin kuljetin irti noin tunnissa kännykkä toisessa kädessä. Syöttökuljettimen irrotus helpottaa useaa muutakin huoltotoimenpidettä ja tarkistusta.
Varstasta lähtee milli/100 ha
Koko leikkuupuimurin toiminnan sydän ovat varstakela ja varstasilta. Niiden kunto ratkaisee irtipuinnin laadun, seulojen toiminnan ja kohlinten erottelukyvyn.
Jos puintikela on huonossa kunnossa, joudutaan käyttämään tiukkaa puintiväliä ja suurta kelanopeutta. Tällöin tulee seuloille ja kohlimille runsaasti olkisilppua ja rajaisiin puimattomia tähkiä.
Puintivälin perussäätö kannattaa tarkistaa joka vuosi. Se voidaan tehdä sivuluukuista, mutta jos syöttökuljetin on irrotettu, homma käy edestä siististi. Hyviä apuvälineitä ovat poranterät, joilla voidaan mitata välys kunkin puimurin säätöohjeen mukaan. Claasin perussäädössä etuväli on 13 mm ja takaosan 3 mm.
Yleensä puintiväli suurenee kulumisen seurauksena noin 1 mm per 100 ha. Lisäksi tietysti kivet voivat aiheuttaa rajumpaakin välin suurenemista. Varstojen kunto on hyvä tarkistaa. Ne voidaan oikaista irrotettuina takomalla.
Pienellä puimurilla varstat kuluvat noin 1000 hehtaarin puintialalla loppuun ja suuremmalla puimurilla noin 2000 hehtaarin alalla, jonka jälkeen ne kannattaa uusia. Varstasilta on myös kulutusosa, jonka joutuu uusimaan jossakin vaiheessa koneen elinkaarta.
Pidä viettopinta puhtaana
Viljan kulkusuunnassa seuraava komponentti on viettopinta. Talvihuollossa se olisi kannattanut irrottaa kokonaan. Jos viettopinta on ruosteessa niin lika tarttuu siihen helpommin kuin kiiltävään pintaan. Usein kuulee käyttäjien kertovan, että he maalaavat viettopinnan kokonaan joka talvi, niin sitä ei tarvitse puhdistaa käyttökauden aikana.
Säätöseulat on myös irrotettava ja tutkittava nivelöintimekanismin kunto. Jos nivelöinti on hapettunut, saattaa säätö olla seulan eri kohdissa erilainen tai jopa vaurioitua säädettäessä. Viettopintaan ja seulastoon liittyy myös kumitiivisteiden kunnon tarkistus.
Seuraavat tarkistuskohteet ovat vilja- ja rajaiselevaattori varsinkin, jos elevaattoreilla on ollut taipumusta tukkeutua. Puintikoneistoa pyörittämällä todetaan pohjaluukusta, että kaikki läpät ovat tallella ja kulumattomia. Elevaattoriketjut kiristetään sopivasti, ei liikaa.
Vanhemmasta koneesta on tutkittava myös, onko elevaattorin väliseinä olemassa. Jos ei, niin yksinkertaisinta on uusia koko elevaattori.
Viljasäiliöstä otetaan pohjaharja pois ja tarkistetaan säiliön pohjan kunto. Samalla voidaan katsoa, missä kunnossa on pohjaruuvin laakerointi.
Tyhjennystorvenkin ruuvit olisi hyvä ottaa silloin tällöin torvesta ulos ja suoristaa torven lommot sekä poistaa märän puintikauden aikana pinttynyt moska torven sisäpinnoista. Pinttymä hidastaa tyhjennysnopeutta ja rasittaa tyhjennystorven voimansiirtoa.
Silppurista on katsottava terien kunto ja niiden lukumäärä. Varsinkin silppurin kelan tasapainon kannalta on tärkeää, että kaikki kelan terät ovat paikallaan. Teriä voidaan tietysti tekohengittää teroittamalla ne kulmahiomakoneella, mutta toimitus heikentää terien karkaisua eikä teroitus kestä pitkään. Kun silppuri on hyvässä kunnossa voidaan vastaterä pitää hieman avattuna, jolloin moottoritehoa kuluu vähemmän.
Remmien kuluneisuuden selvittämiseksi on poistettava suojapellit ja pyöritettävä puintikoneistoa niin, että kaikki remmit tulevat tarkistettua koko pituudeltaan. Huonokuntoiset remmit kannattaa suosiolla vaihtaa, koska niiden vaihto kesken puintipäivän voi aiheuttaa huomattavat kerrannaiskustannukset. Jos nuukuus iskee, voidaan kuluneet remmit ainakin hankkia jo varalle niin, ettei niitä tarvitse lähteä hankkimaan kesken puintien.