Lehtivihreän mittauksesta on tulossa jokamiehen menetelmä viljelytoimenpiteiden päätöksenteossa. Uusin askel tähän suuntaan otettiin Somerolla, kun Härkätien K-maatalous avasi sopimus-
viljelijöilleen itsepalvelu-
laboratorion, jossa voi omista kasvustonäytteistä tehdä lehtivihreämittauksen, etsiä oireita kasvitaudeista ja tehdä lohkokohtaisen satoennusteen tietokoneella.
Härkätien K-maatalouden mittausasema on sijoitettu viljalaboratorioon, jossa viljelijä voi rauhassa käyttää hyväkseen lehtivihreämittaria, vaakaa kasvustonäytteen punnitukseen ja tietokonetta. Seinillä on muistin tueksi neuvoja, miten menetellään eri tilanteessa ja kuvamateriaalia tautien tunnistamisen helpottamiseen. K-maatalous on rakentanut ne yhteistyössä Suomen Rehun ja Bernerin kanssa. Välineiden käyttö on maksutonta. Tarvittaessa voi kysyä myös neuvoa henkilökunnalta, joka on koulutettu tehtävään.
- Tämä palvelu on ensisijaisesti tarjolla Pirkka-sopimusviljelijöille, mutta ei täältä pois ajeta muitakaan, muotoilee Matti Hämäläinen, joka vastaa liikkeen viljakaupasta.
Hämäläinen arvelee, että ensimmäiseksi palveluun tarttuvat ne 60 sopimusviljelijää, jotka ovat käyneet läpi kuusipäiväisen laatukoulutuksen. Siihen K-maatalous on tarjonnut parin viime talven aikana mahdollisuuden yhteistyössä Maaseutukeskuksen, Keskon, Suomen Rehun, Bernerin ja Kemiran kanssa.
Viljelijät ovat saaneet tässä koulutuksessa valmiudet soveltaa omalla tilallaan ISO-VILJA -menetelmän mukaista viljelytekniikkaa, jossa pyritään mahdollisimman tarkkaan kasviravinteiden hyväksikäyttöön, suureen satoon ja korkeaan laatuun.
Pikaneuvot lehtivihreän mittaajalle ovat selkeät. Lukemat on otettava sekä varsinaisesta kasvustosta että ylilannoitetusta ruudusta eli "lannoitusikkunasta". Jos näiden ero on ohralla neljän spad-yksikön tienoilla, on typen saanti kohdallaan. Jos ero on vain puolet tästä, on odotettavissa selvä lakoriski. Erotuksen ollessa reilusti enemmän kuin neljä, kasvusto kärsii typen puutteesta.
Somerolainen Kari Alanne oli mittausaseman ensimmäinen käyttäjä tänä keväänä. Hän oli tuonut mukanaan näytteet Ramiro-syysvehnästä. Lehtivihreämittaus näytti lukemia, joiden mukaan typen saanti oli melko hyvin kohdallaan, ehkä vähän alakantissa.
Mielenkiintoisinta tietoa saatiin pallon tiivistymisen vaikutuksista. Alanne oli ottanut kahdet näytteet, joista toiset edustivat lohkolla olevaa tiivistynyttä aluetta ja toiset näytteet tiivistymätöntä. Molemmat olivat saaneet samat lannoitteet ja muut viljelytoimet.
Tiivistymisen syy on ollut heikko ojitus. Alue on Alanteen arvion mukaan nyt jo elpymässä, koska ojitus pantiin kuntoon kolme vuotta sitten.
Tiivistyneen alueen kasvustomassa metrin kylvörivistä painoi 91 grammaa ja sen ulkopuolelta otettu näyte 294 grammaa. Tietokone kertoi dramaattisen eron satoennusteessa. Tiivistyneellä alueella se oli 2935 kg/ha, muualla 4762 kg/ha.
