Kasvitaudeista kehittyy helposti torjunta-ainetta kestäviä muotoja, jos samoja tehoaineita käytetään vuodesta toiseen. Keski-Euroopan viljanviljelijät ovat jo pitkään joutuneet ottamaan huomioon kestävyysongelman laatiessaan torjuntaohjelmia ja valitessaan valmisteita näihin ohjelmiin. Suomessa viljojen taudeista toistaiseksi vain lumihomeesta on kehittynyt tiofanaattimetyylille (Topsin M) kestäviä kantoja.

Tautien torjunta-aineenkestävyyden lisääntyminen on varteenotettava riskitekijä. Se on kuitenkin helposti vältettävissä, kun vuorotellaan vaikutustavaltaan erilaisia tehoaineita tai käytetään kahden tehoaineen seosvalmisteita. Torjuntasuunnitelmaa laadittaessa on muistettava, että viljojen peittausaineissa ja kasvustoruiskutuksiin tarkoitetuissa valmisteissa voi olla samoja tehoaineita.

Viljojen tautien torjunta-aineiden valikoima on ollut varsin yksipuolinen huolimatta suuresta määrästä tuotenimiä. Valtaosassa valmisteita tehoaineena on atsoli- nimiseen kemikaaliryhmään luuluvia yhdisteitä. Atsolit estävät taudinaiheuttajan kasvulle välttämättömien rasvahappojen muodostumisen.

Varsin monista taudeista esiintyy atsoliryhmän aineita kestäviä kantoja, joskaan ne eivät ole Suomessa vielä tuottaneet hankaluuksia. Kestäviä kantoja voi silti kehittyä tai levitä ilmavirtausten ja siementavaran mukana.

Atsoliryhmälle kestävien tautikantojen torjumiseksi uusimpiin tuotteisiin on lisätty muihin kemikaaliryhmiin kuuluvia tehoaineita, kuten morfoliini- ja strobiluriiniryhmän kemikaaleja. Näitä uusia valmisteita olisi hyvä sisällyttää torjuntaohjelmiin, varsinkin tiloilla, joilla atsoliryhmän tuotteita on jo käytetty pitkään.

Morfoliineja on käytetty tautien torjuntaan jo 1980-luvulta, mutta yhtään esimerkkitapausta tautien muuttumisesta kestäviksi tämän ryhmän aineille ei toistaiseksi tunneta. Viime vuosikymmenellä markkinoille tulleita strobiluriinijohdannaisia kestäviä härmäkantoja tiettävästi esiintyy jo Keski-Euroopassa.

Riskitekijöitä tautien vastustuskyvyn lisääntymiselle

-Saman tehoaineen yksipuolinen toistuva käyttö. Taudinaiheuttaja altistuu jatkuvasti samalle kemikaalille, jolloin jäljelle jäävät ja yleistyvät vähitellen ne tautikannat, jotka pystyvät tekemään aineen tehottomaksi.

-Puolitettujen annosten käyttö. Laimeilla torjunta-aineliuoksilla opetetaan taudinaiheuttaja vähitellen sietämään yhä suurempia tehoainepitoisuuksia.

-Epätasainen ruiskutusjälki. Osa taudinaiheuttajista saa vain pieniä torjunta-ainepitoisuuksia ja oppii vähitellen sietämään yhä suurempia annoksia.

Kemikaaliryhmä Tehoaine Kauppavalmiste Toistuvan käytön riskit   ATSOLIT Bitertanoli Baykor Lumihome Difenokonatsoli Divident 37,5 LS Viirutauti, ohran lehtilaikkutaudit Imatsaliini Panoctine Plus seos Viirutauti   Baytan I seos Viirutauti   Fungazil A 25 Viirutauti   Fungazil E Viirutauti   Täyssato S Viirutauti Prokloratsi Prelude 20 LF Viirutauti, ohran lehtilaikkutaudit   Sportak 45 HF Härmä, lehtilaikkutaudit Propikonatsoli Tilt Top Vehnänhärmä ja lehtilaikkutaudit   Stereo 312.5 EC Härmä, lehtilaikkutaudit   Tilt 250 EC Härmä, lehtilaikkutaudit   Tilt GL Härmä, lehtilaikkutaudit Triadimefoni Bayleton 25 Härmä, lehtilaikkutaudit Triadimenoli Baytan I Viirutauti, lehtilaikkutaudit Tritikonatsoli Premis Geta Viirutauti, lehtilaikkutaudit MORFOLIINIT Fenpropimorfi Mentor Härmä, lehtilaikkutaudit   Tilt Top seos Härmä, lehtilaikkutaudit STROBILURIINIT Atsoksistrobiini Amistar Härmä, lehtilaikkutaudit Kresoksimetyyli Mentor seos Härmä, lehtilaikkutaudit ANILINOPYRIDIMIINI Syprodiniili Stereo 312.5 EC Härmä, lehtilaikkutaudit FENYYLIPYRROLI Fenpikloniili Beret 050 FS Lumihome, vehnänhaisunoki Fludioksoniili Celest 025 FS Lumihome, vehnänhaisunoki GUANIDIINI Guatsatiiniasetaatit Panoctine 35 Ei riskiä   Panoctine Plus Ei riskiä   Premis Geta Ei riskiä KARBOKSAMIIDIT Karboksiini Täyssato S- jauhe ja neste Lentonoet BENTSIMIDATSOLI Tiofanaattimetyyli Topsin M Lumihome

Lue kasvinsuojelun ennustepalveluista:
www.mtt.fi