Viljatutkimus osoitti sen taas
TEHOVILJELY KANNATTAA
 |
|
Yli viisi tonnia vehnää saaneet käyttävät kasvinsuojelupanoksia lähes tuplasti verrattuna alle neljään tuhanteen kiloon jääneisiin, mutta viivan alle heillä jää silti enemmän. |
Viime kesän
Viljatutkimuksen mukaan yli viiden tonnin vehnäsadon saaneet
tutkimustilat olivat panostaneet tautientorjuntaan tuplasti
enemmän euroja kuin alle neljän tonnin satoon jääneet, mutta
viivan alle heillä jäi silti enemmän euroja. Yksi syy löytyy
lannoituskustannuksesta. Tuotettua jyvätonnia kohti se
pieneni, kun tonnimäärä kasvoi. Tehoviljely oli myös
ravinnepäästöjen kannalta edullista.
Suomen
Rehun, ProAgria Maaseutukeskusten liiton, Kemira GrowHow’n
sekä Maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Viljatutkimuksen
tutkimustiloilla viime kesän keskimääräinen vehnäsato oli 4600
kiloa hehtaarilta.
Viljatutkimuksessa otettiin
käyttöön uusi käsite, kasvinsuojeluannos. Se tarkoittaa sitä
määrää kasvinsuojeluainetta, joka käyttölupaan on merkitty.
Esimerkiksi Express Classicin ohjeellinen käyttömäärä
kevätviljoille on 1,5 tablettia hehtaarille, joten 1,5
tablettia on yksi annos.
Puolikas annos Expressiä on
vastaavasti 0,75 tablettia. Jos sekaan laitetaan vielä
Staranea 0,4 litraa eli yksi annos, on yhteensä käytetty 1,75
annosta.
Tautiaineilla rutkasti lisää
vehnää
Vehnällä tautien torjunta paransi
satoa huomattavasti, jopa yli 1600 kiloa hehtaarilla. ”Näin
selvää sadonlisää tautiaineilla ei Viljatutkimuksen vehnillä
ole saatu aiemmin”, tutkimuspäällikkö Juha
Salopelto Suomen Rehusta kertoo.
Alle neljän
tonnin sadot saivat lippulehtivaiheessa keskimäärin 0,14
tautiaineannosta. Neljän - viiden tonnin vehnäsadon saaneet
käyttivät tautiainetta 0,43 annosta. Yli viiden tonnin satoon
tautiainetta käytettiin 1,14 annosta.
”Jos laskee
kaikki kasvinsuojeluannokset yhteen, yli viiden tonnin sadot
saivat 3,18 annosta. Vastaava luku pienessä eli alle neljän
tuhannen kilon satoluokassa on 1,66, eli puolet edellisestä”,
Salopelto sanoo.
Vertailu on tehty lohkotasolla. Jos
asiaa tarkastelee tuotettua tonnia kohden, tilanne tasoittuu.
Parhaat sadot saivat kasvinsuojeluaineannoksia 0,54 per
tuotettu tonni, kun vastaava luku pienimmillä sadoilla oli
0,49.
Salopelto suosittelee laskemaan asioita
viljatonnia kohden. ”Myydyistä tonneista viljelijä saa
rahansa. Katetuottomaailmassa se asia saattaa hiukan unohtua.”
Panostaminen kannatti
Kasvinsuojelu oli odotetusti suurten satojen lohkoilla
kalleinta. ”Kun käyttää laskelmissa Peltokasvien kasvinsuojelu
2003 –oppaan hintoja, suurten satojen lohkoilla
kasvinsuojeluaineisiin meni yli 60 euroa hehtaarilla”,
Salopelto kertoo. Pienten satojen lohkoilla kustannus oli
suunnilleen puolet siitä, 34 euroa hehtaarilla.
Salopelto on myös laskenut, mitä erilaisten satojen
lannoittaminen on maksanut. Eniten lannoitteita käytettiin
ison sadon saamiseksi, joten sinne kertyi kustannustakin
eniten. Alle neljän tonnin sadon lannoitekustannus oli 92
euroa, yli viiden tonnin sadon lannoitekustannus puolestaan
103 euroa hehtaarille.
Tilanne heittää kuperkeikkaa,
kun samaa asiaa peilaa tuotettuihin viljatonneihin. Halvinta
viljaa saatiin, kun hehtaarisato oli yli 5000 kiloa, vaikka
kasvinsuojeluun ja lannoitukseen käytettiinkin enemmän
euroja.
Tärkeää on noteerata myös se tutkimuksen
tulos, että isot sadot tuotetaan ilman ravinnepäästöjä
ympäristöön. ”Tämän tutkimuksen kaikkina vuosina on käynyt
niin, että 4000 kilon ylittävät hehtaarisadot ovat sisältäneet
typpeä ja fosforia saman verran tai enemmän kuin peltoon on
pantu” huomauttaa Salopelto.
”Laadullisesti paras
vilja saatiin suuresta sadosta. Tällä viljalla on myös paras
hinta. Ero suurimman ja pienimmän satoluokan välillä on
yhdeksän euroa tonnilta”, Salopelto laskee. Ero kertyy
pääasiassa siitä, että lannoitekustannus tuotettua jyvätonnia
kohti pienenee, kun sato kasvaa.
|
|
|
