 |
| Maatalouskaupan suoritteet ovat yhä tärkeämpiä kilpailussa, sanoo Tomi Korpisaari. |
Viime syksynä valittu K-maatalouskauppiaiden uusi puheenjohtaja Tomi Korpisaari Riihimäeltä sanoo, että maatalouskauppa lähestyy luonteeltaan tukkukauppaa. Ostot asiakasta kohti kasvavat, mutta lukumäärä vähenee, asiantuntemuksen tarve on selvässä kasvussa, vaatimus taloudellisesta tehokkuudesta on itsestäänselvyys.
Tukkukaupan ja vähittäiskaupan raja on käytännössä häipynyt Maatalouskeskon ja K-maatalouskauppiaiden väliltä. Uudistuneen K-maatalous –ketjun sisällä näiden välinen työnjako ja yhteistyö on rakennettu siten, että molempien toiminta palvelee lopullista asiakasta.
Korpisaaren mukaan ketjun jatkuvana muutostavoitteena on lisätä sitä osaamista, joka on asiakkaan käytettävissä. Maatalouskaupassa palvelu tarkoittaa eri asiaa kuin kulutustavarakaupassa.
- Kun asiakkaana on yrittäjä, kaupan palvelu on ennen muuta asiantuntemusta, ammattitaitoa. Viljelijä odottaa kaupan toiminnan tuovan lisäarvoa hänen yritystoimintaansa, onnistuneina ratkaisuina erilaisiin tarpeisiin. Kaupalta odotetaan suoritetta.
Korpisaari ottaa esimerkin viljan
sopimustuotannosta.
- Kun kauran hinta maailmalla lähti tammikuun lopussa selvään laskuun, tarjosimme K-maatalous –ketjun sopimusasiakkaille mahdollisuuden myydä kaurat varastoimisopimuksella, kun hinta oli vielä huipulla. Otimme heihin erikseen yhteyttä.
- Taustalla oli se, että Maatalouskesko oli ennakoinut tilanteen ja tehnyt miljoonien kilojen vientikaupat ennen hintojen laskua. Varastoimissopimuksilla ostettu kaura saatiin menemään näiden vientikauppojen toimituksiin. Viljelijä sai vielä mahdollisuuden vuoden huippuhintaan. Nyt hinnat ovat tulleet alas viitisentoista prosenttia.
Korpisaari huomauttaa lisäksi, että K-maatalous on maksanut kaurasta koko kauden ajan korkeampaa hintaa kuin muut viljan ostajat.
- Tämä osoittaa, että täyden palvelun maatalouskauppa kykenee hyödyntämään monipuolisesti eri kanavia viljamarkkinoilla, kotimaassa ja viennissä. Pystymme etsimään viljalle aina monista vaihtoehdoista parhaan käyttötarkoituksen.
Korpisaari sanoo, että K-maatalous on ketjuna nyt monessa suhteessa hyvässä kunnossa. Sen taloudelliset resurssit, asiantuntemus ja yhteistyö ovat kunnossa, se pystyy sopeutumaan hallitusti maatalouden nopeaan muutokseen. Nyt ketjussa on 102 K-maataloutta, joita pyörittää 47 kauppiasta. Keskon hoitamia K-maatalouksia on 21.
- Maatalouskauppa on erittäin kilpailtu ala, katteet ovat hyvin ohuet. Ala ei ole helppo. Kannattavuus voidaan saavuttaa ainoastaan riittävien volyymien avulla. Tämä merkitsee ketjulle jatkuvaa, asiakkaiden mukana tapahtuvaa sopeutumisprosessia, myös toimipaikkojen lukumäärän osalta. Ensisijaisesti on investoitava osaamiseen, se ratkaisee kilpailun asiakkaista yhä selkeämmin, miettii Korpisaari.
Rautakauppa on ollut monilla alueilla oleellisessa roolissa K-maatalouden sopeutuessa maatalouden rakennemuutokseen. Rautia tai K-rauta on tullut K-maatalouden rinnalle, mikäli paikalliset edellytykset ja asiakkaiden tarpeet ovat sitä vaatineet.
Puheenjohtaja Tomi Korpisaari on toisen polven K-maatalouskauppias. Hän osti veljensä Pasi Korpisaaren kanssa isältään, Olavi Korpisaarelta nyt 20-vuotiaan Korpisaari Oy:n, jolla on K-maatalous Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Kaikissa toimipaikoissa on myös Rautia -rautakauppa Riihimäkeä lukuunottamatta, Hämeenlinnaan Rautia tuli viime vuonna.
Yrityksen myynti oli viime vuonna noin 36 miljoonaa euroa, josta 75 % tuli maatalouskaupasta ja loput raudasta. Työntekijöitä on 50 henkeä. Korpisaari Oy on hyvä esimerkki maatalouskaupan hallitusta rakennemuutoksesta. Vuonna –95 sillä oli vielä kuusi toimipaikkaa, nyt neljä.
