Hemilä näkee, että tilakoon kasvun täytyy pysyä Suomessa reippaana. Muuten meillä on vaikeuksia pysyä teknologisen kehityksen mukana, mikä taas on välttämätöntä viljelijäperheiden työtaakan hillitsemiseksi.

Maatalouden rakennekehityksen monilla sektoreilla on nyt siinä määrin vauhtia päällä, että maatalouspolitiikan päätöksenteon huipulla voidaan katsella asioita melko rauhallisesti. Myös EU:ssa käynnistynyt ajettelutavan muutos, jossa perheviljelmät ovat nousseet uuteen arvoon äärimmäisen tehokkuuden ihannoinnin rinnalle, on tervetullutta meille, arvioi maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä.

- Itse asiassa tilanteemme on varsin hyvä. Meillä on nyt hyvät lähtökohdat sopeutua eurooppalaiseen maatalouspolitiikan uuteen suuntaan, jossa tavoitellaan maataloudelle monipuolista yhteiskunnallista roolia teollisuusmaisen ruoantuotannon sijasta.

Hemilä näkee kuitenkin yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen maatalouden kannalta uhkaavaksi. Siellä missä maaseutu tyhjenee, ei myöskään maatalous voi selviytyä.

- Pelkästään maatalouden piirissä toimivien ja sieltä eläkkeelle jäävien ihmisten yhteenlaskettu määrä näyttää putoavan nykyisestä, noin 300.000 hengestä sadalla tuhannella, mikä on dramaattinen muutos.

- Tähän asti aktiiviviljelijöitten vähenemisen on korvannut myel-eläkeläisten lisääntyminen, mikä on turvannut maaseudun palvelujen kysynnän. Tämä on taannut palvelut myös vähenevälle viljelijäperheiden joukolle, mutta miten käy jatkossa, Hemilä kyselee.

Hemilä toivoo, että tämä kytkös tajutaan vihdoinkin. Hän uskoo tässä hallituksen uuteen maaseutupolitiikkaan, jossa nykyisten viiden kasvukeskuksen rinnalle pyritään saamaan 20-30 uutta, pienempää aluekeskusta. Ne tuottaisivat palvelut myös viljelijöille.

Tekniikka sanelee tilakoon alarajan

Tuettuja tuotantorakennusinvestointeja, uusien rakentamista, vanhojen peruskorjausta, parannuksia ja laajennuksia on tehty viime vuosina noin 3500 tilalla vuosittain. Eniten on investoitu navetoihin, mutta myös sikaloiden, varastojen, konehallien ja kuivureiden rakentaminen on ollut vilkasta.

Lisämaan ostoon on saanut tukea lähes pari tuhatta tilaa vuodessa, mutta tilojen peltoala on kasvanut ennen muuta peltojen vuokrauksen avulla. Noin neljännes koko peltoalasta on nyt vuokrattua maata.

Kalevi Hemilä tunnetaan maatalouden rakennekehityksen puolestapuhujana. Hän patistaa edelleen viljelijöitä tilakoon kasvattamiseen, mutta perusteluihin on tullut uusia sävyjä.

- Modernia, työtä säästävää tuotantoteknologiaa voidaan ottaa käyttöön vain, jos tilakoko on riittävä. Muuten viljelijäperheiden rankkaa työtaakkaa on vaikea hallita, painottaa Hemilä.

Hemilä ottaa esimerkin maidontuotannosta, jossa ollaan miettimässä lypsyrobottien mahdollisuuksia työmäärän kurissapitäjänä. Robotti edellyttää vähintään 60 lehmän yksikkökokoa, jotta sen käyttöönotto voisi kannattaa taloudellisesti.

Huolenaiheena pienet rehuviljatilat

Hemilä nimeää suurimmaksi rakennekehityksen huolen aiheeksi ne kolmisenkymmentätuhatta viljatilaa, jotka tuottavat halpaa rehuviljaa parinkymmenen hehtaarin pinta-alalla. Tässä tilaryhmässä kehitys on pysähtynyt muihin verrattuna.

- Näillä tiloilla ei ole oikein löytynyt aineksia muutokseen. Ne tuottavat rehuviljaa, vaikka niillä on vähän mahdollisuuksia pärjätä massatuotannossa. Myös alalta vetäytyminen on hidasta, joten pellot eivät siirry riittävässä tahdissa lisämaaksi jatkaville tiloille.

Luomuviljelyn mahdollisuuksiin Hemilä on ottanut reippaasti kantaa viime aikoina. Hän on väläyttänyt luomun osuudeksi kymmentä prosenttia vuoteen 2005 mennessä ja kahtakymmentä prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Hemilä nitistää kuitenkin tylysti toiveet siitä, että lausunto tarkoittaisi tuen kasvua luomulle.

- Niin ei voida edetä, että kun luomu on hyvä, se on oikeutettu kasvaviin tukiin. Sitä tuetaan jo nyt enemmän kuin muuta tuotantoa. Se ei vielä toimi, että luomu saisi markkinoilta tarvitsemansa lisätuoton, mutta sitä kautta sille on kuitenkin tarjolla rajoittamattomat kasvumahdollisuudet, muistuttaa Hemilä.

Eräitä muutoksia maataloudessa ensimmäisinä EU-vuosina. Puutarhatalous ei sisälly lukuihin. Luvut ovat pyöristettyjä. Lähteet: MTT/taloustutkimus, Maatilatilastolliset vuosikirjat 1997/2000 ja Maatilarekisteri 1998.
	1994	2000	muutos %
Maatalouden tuotot mrd. mk	23,2	20,1	-13,0
Kustannukset mrd. mk	15,6	14,6	-6,0
Maataloustulo mrd. mk	7,6	5,5	-27,5
Investoinnit mrd. mk	2,8	5,1(1999)	+82,0
Aktiivitiloja	115000	78000	-32,0
Peltoa/aktiivitila ha	19	28	+47,0
	1994	1998	muutos %
Yli 25 ha tiloja	30000	33000	+10,0
Yli 50 ha tiloja	5600	9100	+62,5
	1995	1998	muutos %
Alle 10 lehmän tiloja	12500	9500	-24,0
Yli 20 lehmän tiloja	3500	5000	+43,0
Alle 100 sian sikaloita	2500	1500	-40,0
Yli 200 sian sikaloita	2900	2700	-7,0