Lapväärtinjoen viereen perustetulla 100 hehtaarin yhtenäisellä koekentällä on kahdeksan omistajaa. Alueen viljely on erikoistunut perunaan ja porkkanaan. Kokeiluhanketta veti Salaojakeskus.
Pellot ovat tasaisia ja maalajiltaan altakasteluun sopivia. Suurin osa maista on hienoa hietaa. Pohjamaa on valtaosaltaan sulfaattimaata, joten tietoa on saatu myös altakastelun vaikutuksesta valumavesien happamuuteen.
Viljelijöille tarjottiin alkuvaiheessa ilmainen suunnittelu. Materiaalit ja osa urakasta saatiin erikoishinnalla. Hankkeen jatkuessa viljelijät hakivat ja saivat erityisympäristötukea.
Koekasveina peruna ja porkkana
Stig Porander kertoo kokeilleensa ensin padotusta. Se ei oikein vastannut kaikkia odotuksia. Niinpä seuraavana vuonna asennettiin uudet imuojat vanhojen imuojien väleihin ja niihin syötettiin kasteluvettä.
Uudet ojat asennettiin 20-30 senttiä vanhaa ojitusta ylemmäksi. Kasteluvesi syötetään pumpulla runkoputkea myöten suoraan imuojien latvoihin. Kun liitoksissa olevien säätöreikien koko saatiin sopivaksi, niin kastelutehoa on voitu säätää pumppauspaineella.
Peruna ehkä hyötyy altakastelusta eniten, arvelee Porander. Porkkanan kasvu ajoittuu myöhäiseen, jolloin vettä saadaan muutenkin.
Porander vitsailee, että "altakastelu vähentää yökastelua". Tällä hän tarkoittaa, että suuritöinen, usein yöllä tapahtuva sadetus on altakastelun myötä jäänyt vähälle.
Porander uskaltaa suositella säätösalaojitusta ja altakastelua kenelle tahansa, jolla vain on sopivat maalajit ja kasteluvettä saatavana.
Sadetuksen työläys houkutti mukaan
Paul Lillhannus sanoo lähteneensä kokeiluun, koska oli perin juurin kyllästynyt tavalliseen sadetukseen. Hän viljelee porkkanaa ja jäävuorisalaattia, välikasvina viljaa. Säätösalaojissa on 40 hehtaarin viljelyalasta puolet.
Lillhannus kehuu lämmintä kesää 1999. Suuri lämpösumma ja porkkanan onnistunut itäminen ratkaisivat paljon. Pitkä, lämmin syksy kasvatti erinomaisen porkkanasadon.
Tavallisella sadetuksella varmistetaan porkkanan itäminen. Sen jälkeen pelkkä altakastelu riittää. Porkkana ei moiti korkeaa vesipintaa, joten altakastelu sopii sille erinomaisesti.
Jäävuorisalaatin juuristo ulottuu syvään eli salaattilohkoilla vesipinta saa olla alempana kuin porkkanalla. Lillhannuksen mukaan altakastelu on paras mahdollinen systeemi, ilman muuta tavanomaista sadetusta parempi. Hän ihailee erityisesti työmäärän selvää vähenemistä.
Erityisympäristötuki on maksanut suuren osan kokeilun kustannuksista. Tuen leikkaus kuitenkin harmittaa. Huuhtoutumien selvän vähenemisen näin taloudellisella menetelmällä luulisi kiinnostavan ympäristöviranomaisia enemmän kuin nyt saatu signaali antaa ymmärtää.
Sato voi kuivana vuonna nousta satakin prosenttia kastelemattomaan verrattuna, Lillhannus väittää. Näin ainakin poudanaroilla lohkoilla. Sadon laatu on selkeästi parantunut.
Lillhannus uskaltaa suositella altakastelua jokaiselle, jolla on siihen sopivat maat. Hänen mukaansa vain tyhmät jättävät siihen ryhtymättä. Hänen mielestään altakastelu olisi pitänyt olla käytössä jo ajat sitten.
Säätösalaojitukseen myönnetyt tuet
1995 78 kpl
1996 84 kpl
1997 534 kpl
1998 688 kpl
Vuonna 1999 tuet olivat hakukiellossa rahapulan takia. Vuodelle 2000 tuki on laskenut 4650 markkaan/ha (5 vuotta x 930,-) aiemmasta 8750 markasta/ha (5 vuotta x 1.750 ,-).
Altakastelun tehosta ohran viljelyssä seuraavalla sivulla.