Perunan voimakas sairastuminen perunaseittiin aiheuttaa useiden tutkimusten mukaan keskimäärin noin 20 prosentin laskun sadon määrässä ja noin yhden prosenttiyksikön laskun tärkkelyspitoisuudessa. Lisäksi sadon laatu heikkenee, kun mukuloiden kokojakauma muuttuu epäedulliseksi ja perunaan tulee erilaisia laatuvikoja. Kaikki nämä seitin vaikutukset osataan jo yhdistää siemenessä olevaan seittitartuntaan, mutta hämärämmäksi on jäänyt perunamaassa piilevän seitin merkitys. K-koetilan kokeissa asiaan on saatu uutta tietoa.

Seittiä aiheuttava Rhizoctonia solani -sieni säilyy maassa hajoavissa kasvinjätteissä ja kestävinä rihmastopahkoina sekä myös monien muiden kasvilajien maanalaisissa osissa aiheuttamatta niissä tautia. Se pysyy siten hengissä maassa pitkiä aikoja odottaen seuraavaa tilaisuuttaan, kun peltoon taas istutetaan perunaa.

Maasaastunta tartuttaa kaikki maanalaiset osat

K-koetilan koe viime kesänä seitillä saastutetussa maassa osoitti, että maasaastunta aiheuttaa perunalle aivan samanlaisia ongelmia kuin seittirupinen siemen. Itujen kärjet kuolevat, varsien maanalaisiin osiin muodostuu versolaikkua, maavarsien kärjet kuolevat tai niihin muodostuu versolaikkua ja mukuloihin, juuriin, rönsyihin ja varsien tyvelle ilmestyy seittirupea.

Tartuntalähde vaikuttaa kuitenkin jonkin verran eri tyyppisten vikojen painoarvoon. Maasaastunta aiheuttaa ehkä vähemmän ituvaurioita kuin siemenestä peräisi oleva tartunta. Kasvustosta tulee tasaisempi ja varsien määrä laskee vähemmän kuin silloin, kun tauti on peräisin siemenperunasta.

Nopea taimistuminen torjuu seittiä, myyttikö?

Itujen tuhoutuminen on pääsyyllinen satotason laskuun. Ituvaurioiden seurauksena kasvustoon syntyy aukkoja ja varsiluku laskee. Osa varsista jää heikoiksi ja myöhäisiksi tuottaen vähän mukuloita, jotka eivät ehdi kasvaa kovin kookkaiksi. Varsinkin hyvin idätettynä ja lämpimään maahan melko matalaan istutettuna peruna saattaa ehtiä kasvamaan karkuun maassa olevalta seitiltä ja ituvauriot voivat jäädä melko pieniksi.

Perunan nopean alkukehityksen merkitystä seitin torjunnassa kuitenkin helposti ylikorostetaan. On muistettava, että se torjuu parhaimmillaankin vain maasta käsin iskevää seittiä, mutta ei lainkaan siemenestä peräisin olevaa. Tämä kävi hyvin ilmi kokeessa, missä seurattiin seitin kehittymistä seittirupisesta siemenestä kasvaneessa perunassa.

Vaikka idut kasvatettiin niin pitkiksi, että peruna oli jo istutettaessa pinnassa, kasvi sai voimakkaina kaikki tyypilliset seittioireet ja sadon määrä, tärkkelyspitoisuus ja sadon laatu jäivät heikoiksi. Laatu oli jopa huonompi kuin koejäsenessä, jossa idut poistettiin juuri ennen istutusta.

Seittipeittaus maasaastunnan torjunnassa

Siemenen upotuspeittaus Moncutilla tervehdyttää siementä tehokkaasti. Varsinkin lievästi seitin saastuttamat siemenmukulat tuottavat peittauksen jälkeen määrältään ja laadultaan täysin seittivapaan siemenen tasoista satoa.

Seittiruvettomien valikointi seittirupisesta erästä ja näiden valikoitujen siementen Moncut-upotuspeittaus nosti K-koetilan kokeissa sadon määrää keskimäärin 16 % seittirupisella siemenellä viljeltyyn verrattuna. Lisäksi tärkkelyspitoisuus kohosi 0,8 %-yksikköä ja I-luokan osuus sadossa 14 %. Tämä vertailu on tehty kahden vuoden aikana (1999-2000) kaikkiaan 21 lajikkeella.

Siemenen peittauksen vaikutus maasaastuntaan on sen sijaan ollut pitkälti arvailujen varassa. Viime kesänä Kulta-lajikkeella tehdyssä peittauskokeessa vertailtiin upotuspeittauksen, istutusvakoon suoritetun sumutuksen ja näiden yhdistelmän vaikutusta seitin saastuttamassa ja neitseellisessä maassa. Siemen oli Siemenperunakeskuksen uutta siemenkantaa.

Seitin saastuttamassa maassa istutusvakoon tehty sumutus nosti satoa 12 % peittaamattomaan verrattuna, siemenen upotuspeittaus 6 % ja niiden yhdistelmä 16 %, mutta silloinkin jäätiin vielä 13 % jälkeen neitseellisen maan peittaamattoman siemenen sadosta.

Seitin saastuttamassa maassa kasvavassa perunassa oli näkyvissä kaikki tyypilliset seitin oireet eikä peittauskäsittelyillä näyttänyt olevan niihin juuri mitään vaikutusta, enempää kuin sadon laatuunkaan. Sen sijaan seittisen ja neitseellisen maan välillä sekä seitin oireissa että sadon laadussa oli selvä ero jälkimmäisen hyväksi.

Seittipeittauksella näyttää siis olevan jossakin määrin vaikutusta myöskin maassa olevan seittisaastunnan torjujana. Positiivisen satovaikutuksen mekanismi jäi vielä hämärän peittoon, kun peittaamattoman ja eri peittauskäsittelyjen välillä ei havaittu juuri mitään eroa kasvuston ulkonäössä tai tautisuudessa. Myöskin eri torjunta-aineiden mahdolliset erot on syytä selvittää.

Kuvat 1-4 Maasaastunnan vaikutus perunan seittisyyteen ja sadon laatuun
1)Neitseellinen perunamaa,    uusi terve siemen.	2)Neitseellinen perunamaa,    uusi terve siemen.
3)Seitin saastuttama perunamaa,    uusi terve siemen.	4)Seitin saastuttama perunamaa,     uusi terve siemen.