Närpiö on kasvihuoneiden täplittämä. Ilmakuvassa näkyy parikymmentä Närpiön kaikkiaan 800 kasvihuoneesta. Kasvihuoneissa tuotetun sadon arvo on lähes 21 000 markkaa jokaista Närpiöläistä kohti.

Kun numerot ovat tuollaiset, virka- ja luottamusmiehet ymmärtävät alan tärkeyden Närpiön hyvinvoinnille. Erikoisviljelystä on tullut paikallinen nokia.

Närpiön kaupunki on perustanut Vexa-hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kasvihuoneviljelyn toimintaedellytyksiä. Hankkeen noin miljoonan markan vuosibudjetista maksaa TE-keskus 65 prosenttia, Närpiön kaupunki ja muut mukana olevat kunnat 20 prosenttia ja yksityiset tahot, kuten pakkaamot ja viljelijäyhdistykset, 15 prosenttia.

Vexa-hankkeella viljelijöiden ammattitaitoa pidetään yllä ja terävöitetään koulutusta järjestämällä. Tutkimustiedon soveltamista käytäntöön yritetään nopeuttaa. Tuotantotekniikan kehitystä seurataan tarkasti varsinkin entistä paremman laatutason saavuttamiseksi. Myös tuotannon talous- ja ympäristöasioita pidetään tärkeinä. Jalostusasteen nostamista pidetään tulevaisuudessa välttämättömänä. Markkinoinnin kehittäminen on tärkeässä asemassa.

Ensimmäinen kasvihuone
sata vuotta sitten

Ensimmäiset tiedot kasvihuoneviljelystä Närpiössä ovat 1900-luvun alusta. Valdemar Mattfolk saapui tuolloin USA:sta Närpiöön siemeniä mukanaan ja rakensi pienen kasvihuoneen. Georg ja Aina Lassfolk perustivat samoihin aikoihin kaupallisen kasvihuoneen, joka rakennettiin lasisista valokuvauslevyistä.

Kaupallinen tuotanto potkaistiin matkaan 50-luvun alussa, työttömyyden puserruksessa. Ruotsiin lähti paljon väkeä. Närpiöön jääneitten oli pakko keksiä jotakin. Kasvihuonetuotanto kasvoi nopeasti ja menestyi. Tuotannon nopea laajeneminen synnytti nopeasti markkinointitarpeita. Niitä tyydyttämään tarvittiin pian pakkaamoita. Näin syntyivät K Hultholm, Närpes Grönsaker, Gullströms Grönsaker ja Vasa Grönsaker, jotka kaikki ovat nyt miljoonayrityksiä.

Närpiö on säilyttänyt johtavan asemansa paitsi sitkeällä yrittäjyydellä, myös erinomaisilla yhteyksillä Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin. Sieltä on saatu uudet, kulloinkin parhaat menetelmät käyttöön vain pienellä viiveellä.
Viljelyn keskittyminen on synnyttänyt lajittelu- ja pakkausyritysten ohella kuljetus- ja myyntiyrityksiä, tarvikekauppaa, teknisiä palveluja ja neuvontatoimintaa. Kasvihuoneala työllistää nyt noin 1 200 närpiöläistä.

Ala on kehittynyt valtavasti kolmenkymmenen viime vuoden kuluessa. Tomaatin keskisato on noussut yli kaksinkertaiseksi. Se on nyt noin 32 kiloa neliömetriltä. Kasvihuonekurkun sato on kasvanut vieläkin enemmän. Sitä korjataan keskimäärin 38 kiloa neliömetriltä.

Parhaimmillaan, seitsemänkymmentäluvun lopulla, Närpiössä rekisteröitiin 610 kaupallista kasvihuoneyrittäjää. Nyt tuottajia on 370. Keskimääräinen kasvihuoneala yrittäjää kohti on kasvanut 2 200 neliömetriin, kun se seitsemänkymmentäluvun alussa oli 780 neliömetriä. Kasvihuoneiden lukumäärä on pysynyt koko ajan suunnilleen samana, noin 800 kappaleessa.

Kannattavan tuotannon raja tulee vastaan, kun kurkun hinta painuu alle seitsemän markan. Tomaatilla raja tulee vastaan hieman pikemmin, noin kahdeksan markan paikkeilla. Takana on kolme peräkkäistä laihaa vuotta, jolloin hinnat ovat olleet kannattavuusrajan alapuolella.