Vihannesten kulutuksen ja tuotannon kasvu on alkanut polkea paikallaan. Kesko aikoo saada siihen muutoksen uudella Pirkka- tuotesarjallaan, jossa painotetaan laatua aikaisempaa enemmän. Lahja Kärkkäinen valvoo Pirkka-porkkanoiden laatua oittilaisen Pentti Ruponen Ky:n pakkauslinjalla. Pakkaamossa työskentelee kymmenkunta henkeä.

- Otamme vain kotimaisia kasviksia Pirkka-sarjan tuoretuotteiksi ja se tarjoaa valtavia kasvumahdollisuuksia tuottajille, arvioi kasvisten kaupan näkymiä tuoteryhmäjohtaja Jari Simolin, jonka vastuualueeseen kuuluvat hedelmät ja vihannekset Ruokakeskon ostoyksikössä.

- Tuottajien kannattaa todella noteerata Pirkka, sillä mikään muu kotimainen kaupan ryhmittymä ei ole nostanut kasviksia omiksi merkkituotteiksi.

Simolinin mukaan ensi vaiheessa mukana ovat peruna, porkkana, sipuli ja herkkusieni, mutta tuoteperhettä tullaan kyllä jatkossa vielä tästä huomattavasti laajentamaan.

- Pirkka-sarjaan tullaan kelpuuttamaan vain parhaat tuotteet. Tavoitteet ovat korkealla; Pirkan osuudeksi vihanneksissa kaavaillaan 30 prosenttia, mikä tarkoittaa Ruokakeskon volyymin kasvattamista runsaalla viidenneksellä, hän sanoo.

Kaupan intressissä on kasvattaa kasvisten myyntiä ja varmasti samaa ajattelevat myös alan tuottajat. Vihannesten kokonaissato oli vuonna 2000 noin 240 miljoonaa kiloa ja määrä on pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla. Keskimääräinen kulutus henkeä kohti on noin 65 kiloa, eikä tässäkään ole tapahtunut kasvua. 

Maku ja laatu keskeisiä

- Lämpötilan hallinta vihannesten tuotantoketjussa on äärimmäisen tärkeää tuotteiden laadun kannalta, Jari Simolin painottaa. Hallinta alkaa jo tuottajan pellolla. Me haluamme tehdä kauppaa sellaisten tuottajien kanssa, jotka pitävät tärkeänä panostaa laatuketjun toimivuuteen.

Simolinin mukaan Ruokakeskossa ollaan valmiita keskustelemaan kaikenlaisista uusistakin logistisista ratkaisuista, mikäli sellaisia ehdotetaan. Kaikkien tuottajien kohdalla toimintamallit eivät välttämättä tarvitse olla samankaltaisia.

- Kasvisten makuun on pakko kiinnittää yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi kotimaisen tomaatin ja kurkun kulutus on ollut alenemaan päin, koska maku ei kelpaa kuluttajalle. Maku on ensi sijassa lajikekysymys; viljelyyn on valittava sellaisia lajikkeita, jotka makunsa puolesta tyydyttävät kaupan asiakasta, Jari Simolin painottaa. 

Ostamista keskitetty voimakkaasti

- Vihannesten hankintaa on K-ryhmässä viime vuosien aikana voimakkaasti keskitetty, Simolin kertoo. Kaksi kolmannesta hankinnasta sekä niihin liittyvät hinta- ja laatupäätökset tehdään keskitetysti Vantaan Hakkilan ostoyksikössä. Näin sen vuoksi, että meidän on oltava selvillä koko maan tarjonnasta. On tiedettävä, mitä Suomesta löytyy ja ellei kotimainen tarjonta riitä, se on paikattava tuonnilla.

Euroopan Unionin toimesta on voimakkaasti lähdetty kannustamaan tukijärjestelmillä tuottajien yhteistoimintaa, jolloin on mahdollista huolehtia paremmin tuotteiden saatavuudesta, parantaa laatua ja investoida yhdessä logistiikkaan. Myös Ruokakesko suosii tätä toimintamallia.

- Kaupan kannalta on järkevää, mikäli keräily voidaan tehdä isoissa erissä harvoista pisteistä valmiiksi pakattuna ja lajiteltuna. Tällainen merkitsee tehokkuutta, kustannussäästöjä ja joustavampaa toimintaa. Sen vuoksi suosimme tällaisia tuottajien yhteenliittymiä, Simolin sanoo.