Teppo Kaunismäki (vasemmalla) Orimattilasta pitää tiheästi kontaktia sopimuskumppaniinsa Jouni Pastilaan, joka on paikallisen K-maatalouden viljapäällikkö.

Sadon markkinointi on hoidettu tilalla vuodesta –88 lähtien Orimattilan K-maatalouden kanssa tehdyillä sopimuksilla. Päämääränä on ollut viljellä kasveja, joilla on kysyntää ja siten parhaat hintamahdollisuudet. Rehuviljaa on vältetty.

Kaunismäki sanoo pitävänsä puintien jälkeen tiheästi toistuvaa kontaktia sopimuskumppaniinsa pysyäkseen ajan hermolla viljamarkkinoiden tilasta. Informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Joulukuussa Orimattilan K-maatalouden viljavastaava Jouni Pastila kannusti Kaunismäkeä myymään kevätvehnän pois, koska sille oli saatavilla hetkeksi takuuhinta. Kaupat oli helppo päättää, koska tavarasta tulee vielä lisätilitys, jos hinta nousee myöhemmin.

Orimattilan K-maatalouden päällikkö Asko Mölsä sanoo, että sopimusjärjestelmä on välttämätön myös myyjien tehokkaan ajankäytön kannalta. Ruuhkaisina aikoina sopimusviljelijöitten asioita saadaan hoidetuksi paljon enemmän kuin sopimuksettomien viljelijöitten, koska heidän kanssa rutiinit on jo hoidettu etukäteen. Ne ovat valmiina odottamassa tietokoneen rekisterissä.

Sopimus on linkki markkinoille

Viljaa käyttävä teollisuus luottaa kaupan organisoimaan sopimusjärjestelmään. Hankintajohtaja Reijo Laine Suomen Rehusta sanoo, että viljaketjun kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii tällaisen järjestelmän, jossa ovat mukana mahdollisimman monet markkinoiden toimijat.

- Teollisuuden kannattaa tehdä sopimukset kaupan kanssa. Suomen Rehu käyttää noin 20 % markkinoille tulevasta viljasta. On parempi valita tämä määrä kaikesta kauppaan tulevasta viljasta, jolloin saamme tarkemmin sitä, mitä haluamme kuin yrittämällä viljelyttää se. Samalla säästymme oman hankintaorganisaation aiheuttamilta päällekkäisiltä kustannuksilta.

Sopimusviljelijöiden varastossa oleva vilja analysoidaan heti puintien jälkeen, jonka perusteella saadaan nopeasti selville koko maata koskeva tarkka tieto siitä, paljonko ja millaista viljaa on tarjolla teollisuuteen ja vientiin. Viljan ostava liike näkee alueensa tilanteen ja keskusliike koko maan tilanteen omista tiedostoistaan.

Kukin viljaerä voidaan ohjata näiden tietojen perusteella mahdollisimman tarkasti käyttöarvonsa mukaiseen tarkoitukseen. Järjestelmä tarjoaa markkinavoimille keskushermoston, jota pitkin signaalit saadaan kulkemaan nopeasti laajaan käyttöön.

Ennakoitavuus tuo lisäarvoa

Reijo Laineen mukaan järjestelmä mahdollistaa sen, että viljelijälle maksetaan laadusta käyttöarvonsa mukaan. Viljan laatuominaisuuksien vaihteluväli on kymmenen prosentin luokkaa joka vuosi.

- Ennakoitavissa oleva toiminta tuottaa viljaketjuun lisäarvoa ja vakautta. Sen vaihtoehto olisi spot-markkinoiden tyyppinen ennakoimaton toiminta.

Laine näkee tälle sopimusjärjestelmälle paljon tärkeitä tehtäviä.

- Sillä voidaan mitoittaa kunkin kasvin viljelylaajuus vastaamaan paremmin kysyntää, joka puolestaan tuo hintoihin kaikkien toivomaa vakautta. Myös viljelyn sijoittumiseen on tärkeä vaikuttaa, koska Suomen tapaisessa maassa paineet logistiikkakustannuksiin ovat suuret. Oleellista on vaikuttaa myös siihen, että tuotanto on riittävän tehokasta. Iso-Vilja- tutkimukset osoittavat, että viljan määrä ja laatu tuotetaan edullisimmin samalla pellolla.

- Yksi teollisuudelle tärkeistä tehtävistä on viljan jäljitettävyys, joka on osa laatuketjua. On tärkeää, että viljan tuotannossa käytetään hyvää viljelytapaa ja se dokumentoidaan. Se on markkinoilla vahvoilla, joka siihen pystyy, sanoo Laine.   

Aiheesta lisää