Kalsiumin ja magnesiumin väärä suhde maassa saattaa pienentää ohrasatoa savimailla erittäin paljon, kuivana kesänä jopa 1400 kiloa hehtaaria kohti, ilmenee Viljatutkimus 2000 -tuloksista. Havainto herättää paljon kysymyksiä.

Viljatutkimus 2000 on tehty Suomen Rehun, Maaseutukeskusten Liiton, Kemira Agron ja maatalousministeriön yhteistyönä. Tutkimuksen perustana ovat Suomen Rehun Iso-Vilja-tutkimukseen tilojen käytännön viljelystä kokoamat maaperä-, viljely- ja tulostiedot, joita viime kesänä koottiin 1430 ohralohkolta, yhteispinta-alaltaan 6540 hehtaaria. Tutkimusaineistoa käytetään muun muassa ohjeistukseen viljelijöille ja viljatilojen laatukoulutuksessa.

Viljatutkimusaineistosta haluttiin selvittää, vaikuttaako kahden tärkeän hivenravinteen, kalsiumin ja magnesiumin suhde satoon. Tulos oli yllättävän selvä. Puhtailla savimailla sato kasvaa kohisten, kun suhdeluku kasvaa. Muilla maalajeilla suhdeluku ei vaikuta satoon.

Suhdeluku kertoo, kuinka monikertainen määrä maassa on kalsiumia magnesiumiin verrattuna. Tutkimukseen valittiin neljä luokkaa, joissa suhdeluvut olivat alle 5, 5-9, 10-15 ja yli 15. Tulokset laskettiin kahden viime kesän aineistosta.

Viime kesänä ohrasato jäi tutkimuslohkoilla 4190 kiloon, jos suhdeluku oli alle viisi. Jos suhdeluku oli yli 15, sato oli 4870 kiloa. Ero on 680 kiloa.

Vuonna 99 sato ylsi vain 2380 kiloon suhdeluvun ollessa alle viisi. Suhdeluvun ollessa yli 15 sato oli 3.780 kiloa. Ero on peräti 1400 kiloa hehtaaria kohti.

Peltolohkoilla suhdeluku riippui pääasiassa magnesiumin määrästä, kalsiumin määrä vaihteli huomattavasti vähemmän. Lohkoilla, joilla suhdeluku oli paras eli yli 15, magnesiumia oli maassa niin vähän, että luku oli viljavuustutkimuksen mukaan jo punaisella.

Tulokset herättävät varmasti monenlaista pohdintaa. Kuinka luotettava tulos on? Tuloksethan on saatu käytännön viljelystä, ei koeruuduilta, jolloin sadonlisäyksiin voi vaikuttaa ja usein varmasti vaikuttaakin yhtä aikaa monta tekijää. Suomeksi sanottuna lisäsato voi siten johtua kokonaan muista syistä kuin suhdeluvun kasvusta. Yhtä hyvin todellinen lisäsato voi olla vielä suurempikin kuin tuloksista nyt näkyy.

Tulos herättää varmasti myös kysymyksen, onko savimaita kalkittu väärillä kalkitusaineilla. Onko niihin käytetty magnesiumpitoisia kalkitusaineita ja onko tämä ollut vikaratkaisu? Lisäksi herää kysymys, onko viljavuustutkimuksen magnesiumsuositus kohdallaan, jos huippusatoihin on savimailla päästy vain lohkoilla, joilla magnesiumarvo on punaisella.