Spelttivehnä on vuosituhansia vanha laji, joka nyt on hyvien terveysvaikutustensa ansiosta noussut uuteen kukoistukseensa.

Yksi viljelyn keskittymä on Kauhajoella, jossa spelttiä viljelevät muun muassa Mikko Mäkitalo ja Olavi Hautala. Suurin yksittäinen spelttiviljelmä on Juha ja Kari Rainingolla Liedossa, noin 40 ha.

Mäkitalo ja Hautala ovat perustaneet yrityksen Merinomi Oy:n, joka kuorii ja markkinoi spelttiä luontaistuotekaupoille, leipomoille ja suoraan kuluttajille. Mäkitalo näkee tämän 1700-luvulla Suomessa vielä yleisesti viljellyn vanhan lajin tulevaisuuden näkymät hyviksi.

"Spelttiä tuotiin maahamme viime vuonna 70 tonnia erilaisina tuotteina lähinnä Saksasta. Se vaati 150 tonnin sadon eli 1000 hehtaarin viljelyalan. Kotimaisella tuotannolla pystyttäisiin korvaamaan iso osa tuonnista. Onpa ulkomailta esitetty kiinnostusta suomalaiseen luomuspelttiin, joten vienti olisi täysin mahdollista, jos markkinoita kehitetään", Mäkitalo sanoo.

Speltin kysyntä on selvässä kasvussa, koska vilja-allergiat ovat tutkimustenkin valossa lisääntymässä ja kuluttajien kiinnostus luomuun ja terveysvaikutteisiin ruoka-aineisiin yleensäkin on kohoamassa. Spelttivehnä ei aiheuta kaikille vilja-allergikoille oireita. Keliakiapotilaille speltti ei kuitenkaan käy.

Mäkitalo ja Hautala ovat tuoneet speltin sertifioitua siementä Saksasta ja sen kantaa on jaettu. Speltti kylvetään myöhemmin syksyllä kuin ruis, keskimäärin syyskuun 10.-15. päivinä. Kylvömäärä on 200-230 kg/ha. Saksalaisperäinen speltti talvehtii meillä hyvin. Kasvukautena se hyötyy lämpimästä keväästä. Puinti tapahtuu kaksi-kolme viikkoa myöhemmin kuin rukiilla.

"Itse puin speltin ennen kauraa. Puinti pitää tehdä hellävaraisesti. Tärkeintä on, että jyvä säilyy tähkylässä. Jos speltti on hyvin tuleentunut, niin puintiväli saa olla harvempi kuin kauralla. Luomuspeltin keskisato on 2000 kg/ha, mutta tiedossa on jopa 3400 kilon satoja," sanoo Mäkitalo.

Mäkitalon mukaan speltti vaatii oman kuorintakoneensa. Jos kuorinta tehdään vehnämyllyssä, niin saanto pienenee oleellisesti ja jyvän herkkä alkio vaurioituu. Hellävaraisessakin kuorinnassa saanto on vain 50 prosenttia.