Kasvitautien torjunta osoittautui viime kesänä erittäin kannattavaksi toimenpiteeksi kunnolliseen satoon pystyvillä lohkoilla. Tautien torjunnalla saatu ohran lisäsato oli Kemiran maatilakokeissa 1600 kiloa hehtaarilta. Kannattavuutta parantaa vielä huomattavasti sadon laadun paraneminen.

Viime kesä suosi viljojen tauteja, koska kasvustot olivat reheviä ja sää muuttui sateiseksi juhannuksen tienoilla. Kemiran kehityspäällikkö Anne Kermisen mukaan moni viljelijä jätti silti toisen tautiruiskutuksen tekemättä, kun tautiläikkiä ei lippulehtivaiheessa paljon näkynyt. Puolikasannos tautiainetta ei viime kesänä kuitenkaan riittänyt, suoja loppui kesken kauden.

Tautitorjunnan tulokset olivat hyviä myös muissa viljoissa. Kevätvehnää kiusannut härmä pysyi ruiskutuksilla hyvin kurissa. Taudit iskivät melko aikaisin reheviin syysviljakasvustoihin. Syysvehnän sadot kipusivat erittäin hyviksi, jos lannoitus oli riittävä ja taudit torjuttiin. Gunbo esimerkiksi ylsi parhaimmillaan yli kahdeksan tonnin satoon.

Perusasiat kuitenkin ensin kuntoon

Tautien torjunta kannatti viime kesänä erittäin hyvin, jos lohko oli kunnossa. Esimerkiksi ohrasta tuli maatilakokeissa lisää satoa noin 1600 kiloa. Hyvälaatuisesta sadosta saa lisäksi selvästi paremman hinnan, kehityspäällikköAnne Kerminen Kemirasta sanoo.

Maatilakokeiden tulokset kuvaavat sitä lisäsatoa, joka on saatavissa tautien torjunnalla kunnossa olevilla pelloilla. Monin paikoin tautien torjunta ei kuitenkaan anna yhtä hyviä tuloksia, koska viljelyn perusasiat eivät ole kunnossa.

Kerminen muistuttaa, että tulosta pitää hakea tasapainoisesta kokonaisuudesta. Jos sato jää alle kolmen tonnin, syitä pitää yleensä hakea maan alta, ei maan päältä.. Rakenteeltaan ja happamuudeltaan hyväkuntoinen maa, sopiva lajike, riittävä lannoitus ja rikkatorjunta riittävät jo neljään tonniin. Tautien torjunnalla on, jos muut olosuhteet ovat kunnossa, mahdollisuus päästä siitä eteenpäin viiteen tonniin ja siitä ylöspäin.

"Jos ojitus mättää tai maan pH on 5,3, tulosta ei kannata hakea tautien torjunnasta. Silloin on ensin pantava ojitus kuntoon ja kalkittava pellot perusteellisesti", Kerminen sanoo.

Kerminen muistuttaa myös lannoitusvalinnasta. Ympäristötuen ehtoihin tuli katumuspykälä, jonka mukaan viljelijä voi siirtää lohkoja perustasosta tarkennettuun lannoitukseen. Seuraavassa tukihaussa pitää vain ilmoittaa, mitkä lohkot haluaa siirtää tarkennettuun tasoon.