Maatalouden rakennemuutoksen myötä traktoreiden teho ja koko on kasvanut ennakoimattoman nopeasti. Tällä hetkellä myydyistä uusista traktoreista lähes puolet on vähintään 100-hevosvoimaisia.
Kahdeksankymmenen hevosvoiman neliveto oli vuosikaudet traktorimarkkinoilla ykköstraktorin perusmalli, mutta EU:n vauhdittamana uusien traktoreiden keskikoko on nyt noussut muutamassa vuodessa sadan hevosvoiman tuntumaan.
Konekauppiailla ei ole varmastikaan ollut mitään traktoreiden tehon ennakoitua nopeampaa kasvua vastaan. Valmistajat ja myyjät pyrkivät toimittamaan mahdollisimman tarkasti asiakkaan haluamaa konetyyppiä. Markkinatalous toimii näin.
- Kokoluokan nousu on seurannut maatalouden rakennemuutosta. Ei siinä sen ihmeellisempää ole, maatalousteknologian professori Aarne Pehkonen Helsingin Yliopistosta sanoo.
- Lisäksi tiloille on ostettu suoraan ulkomailta muutamia yli 150 hevosvoiman traktoreita ohi tavallisen myyntiverkoston. Selvää on, että yli 150 hevosvoiman traktorien kysyntä ja tarjonta tulevat lisääntymään, Pehkonen arvioi.
Sadan hevosvoiman paikkeilla olevat kireät nelosturbot tai pikku kuutoset sopivat Pehkosen mukaan tulevaisuudessa hyvin tilojen ykköskoneiksi Suomessa.
- Traktorin koon on kasvettava ensin, sitten työkoneen. Taloudelliset seikat estävät useimmiten molempien uusimisen kerralla, Pehkonen sanoo.
Peltolohkojen pienuus ja epämuotoisuus tulevat Pehkosen mukaan rajoittavina tekijöinä vastaan. Koneiden lisäpaino tiivistää maata. Pyörävarustuksen kehittymisestä huolimatta jää jäljelle jankon tiivistymisriski. Pellolle menon ajankohta joudutaan valitsemaan tästä johtuen entistä tarkemmin.
- Suuret työkoneen kantaja -tyyppiset traktorit eivät tule yleistymään, kun eivät ole sitä tehneet muuallakaan. Nykyiseen traktoritekniikkaan tulee uutta ohjaamon sisälle, samoin moottoriin, vaihteistoon ja hydrauliikkaan. Moottoriin esimerkiksi tulee elektroninen ruiskutuspumpun ohjaus. Tietotekniikalla tullaan seuraamaan ja ohjaamaan traktorin ja työkoneen toimintoja. Tulevaisuudessa yksi kuljettaja voi hallita jopa useampia traktorityöyksiköitä, Pehkonen sanoo.
Traktorien kolmen teholuokan osuuksien kehittyminen prosentteina kokonaismyynnistä (MTT Vakolan tilastot)
| Teholuokka |
1989 |
1998 |
| 51–60 kW |
37,8 |
13,9 |
| 61–70 kW |
21,0 |
47,1 |
| yli 70 kW |
16,5 |
35,1 |
| takavetojen osuus |
6,6 |
0,8 |
|
Uusien maataloustraktoreiden keskitehot (hv) merkeittäin tammi-marraskuussa 1999 (Strada/Tietopalvelut)
| Merkki |
kpl |
hv yhteensä |
keskiteho hv |
| Case |
381 |
39 069 |
103 |
| JD |
357 |
41 275 |
107 |
| MF |
390 |
37 795 |
97 |
| NH |
756 |
73 975 |
98 |
| Valtra |
1975 |
199 737 |
101 |
| Zetor |
293 |
24 628 |
84 |
| Yhteensä |
4180 |
416 479 |
100 |
|
Auramyynnin kehitys (MTT Vakolan tilastot)
| Auratyyppi |
1989 |
1998 |
| 3-teräinen, sarka |
46% |
12% |
| 4-teräinen, sarka |
21 |
25 |
| 3-taräinen, kääntö |
20 |
25 |
| 4-teräinen, kääntö |
8 |
36 |
|
S-piikkiäkeen ja kylvölannoittimen koon kehitys (MTT Vakolan tilastot)
| S-piikkiäkeet |
1989 |
1998 |
| -työleveys max 4 m |
81% |
59% |
| -työleveys yli 4 m |
19 |
41 |
| Kylvölannoittimet |
|
|
| -työleveys max 2,5 |
93% |
40% |
| -työleveys yli 2,5 m |
17 |
60 |
|