Uuteen ympäristöohjelmaan ehdotettu kasvinviljelyn monipuolistamistuki tuo helpotusta yksipuolisen viljelyn aiheuttamiin ongelmiin, mutta ei poista niitä. Varsinkin Lounais-Suomen peltojen katsotaan olevan niin väsyneessä kunnossa, että asia vaatii muitakin toimia.
Kasvinviljelyagronomi Soile Hänninen Farma Maaseutukeskuksesta Turusta arvioi, että viljelyn monipuolistamistuki vaikuttaa oikeansuuntaisesti, mutta ei se kovin paljon peltojen kuntoa pysty parantamaan.
Pessimisminsä perusteluksi Hänninen sanoo tuettavien kasvien markkinatilanteen. Vaikka tuki houkuttelisikin ottamaan viljan rinnalle viljelyä monipuolistavia kasveja, käytännössä siihen ei ole riittävästi mahdollisuuksia. Esimerkiksi rypsi- tai heinänsiemensopimuksia tehdään vain rajallinen määrä eikä niiden alaa voi lisätä ilman sopimuksia.
"Viidentoista prosentin viljelyalavaatimus monipuolistamiskasveille on realistinen. Kuitenkin, jos tilannetta haluttaisiin parantaa nykyisestä, muiden kasvien kuin viljan osuuden tulisi olla kolmannes peltoalasta. Jos hyväksyttäisiin esimerkiksi kasvinviljelytiloilla hevostalleille kasvatettava heinä tuen piiriin, se kasvattaisi nurmialaa niin paljon, että sillä saavutettaisiin jo maanparannuksellista vaikutusta", Hänninen sanoo.
Peltojen rakenneongelmat ovat pahimmat Lounais-Suomessa. Yksipuolinen viljanviljely, ojitusten kunnon heikkeneminen, koneiden painon kasvu, vuokrapeltojen kunnostustoimien laiminlyönti ja yleinen välinpitämättömyys viljelyssä ovat huonontaneet savimaiden kuntoa niin, että ongelmat näkyvät sekä satotuloksissa että lapiotesteissä maata tutkittaessa.
Monipuolistamisen rinnalle toinenkin lisätoimenpide
Viljelyn monipuolistamistukea voi saada tukialueilla A, B, C1 ja C2, jos komissio hyväksyy Suomen ehdotuksen. "En osaa arvioida, meneekö ehdotus läpi", maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston ylitarkastaja Sini Wallenius sanoo. Asia ratkennee kevään aikana.
Walleniuksen arvion mukaan tuen rahoitus ei ole ongelma, jos komissio hyväksyy ehdotuksen. "Uskotaan, että raha riittää."
Tuki edellyttää, että vähintään 15 prosentilla tilan pelloista viljellään rypsiä, rapsia, öljypellavaa, auringonkukkaa, nurmikasvien siemeniä siementuotantoon, kuminaa, tattaria, hernettä tai sinappia. Mitään näistä kasveista ei kuitenkaan saa viljellä yli puolella tilan peltoalasta.
Tuki on 140 markkaa tilan kaikilta hehtaareilta. Jos tuki kohdistetaan 15 prosentin viljelyvaatimuksen mukaan yksinomaan tukeen oikeuttaville hehtaareille, tuki on 933,80 markkaa hehtaarilta.
Ympäristötuissa monipuolistamistuki on niin sanottu lisätoimenpide. Lisätoimenpide on valittava viisivuotisen sitoumuskauden ensimmäisenä vuonna eikä sitä voi kesken kauden vaihtaa muilla kuin aloittavilla ja lopettavilla tiloilla.
Viljelyn monipuolistamisen lisätoimenpiteeksi valinnut viljelijä voi valita toisenkin lisätoimenpiteen A- ja B-tukialueilla.
"Harvinaisen järkevä päätös, että viljelijä voi valita toisenkin lisätoimenpiteen eikä joudu valitsemaan niiden välillä", Hänninen sanoo.
Hänninen antaa kiitosta tuettavien kasvien luettelolle. "Kaikki luettelon lajit sopivat Lounais-Suomeen. Hyvä, että rypsi ei ole ainoa tuettava kasvi, vaan listalla on muitakin."
