Rypsin viljely on mennyt viime vuosina alaspäin kuin lehmän häntä. Sadot ovat tippuneet ja sadon laatu huonontunut. Teollisuus tuskailee, että suomalaista rypsiä ei rikkasiementen paljouden vuoksi voi pian enää ottaa ollenkaan jalostettavaksi, kun rikkasiementen rasvahapot pilaavat koko öljyn.

Tiheän kasvuston ja rikkaruiskutuksen pitäisi normaalisti pitää rikat hyvin kurissa. Mutta kun muokkaus ja kylvö epäonnistuvat, siemenet eivät taimetu kunnolla ja kasvustosta tulee harva ja aukkoisa. Näin rikat pääsevät rehottamaan valtoimenaan.

"Jos kylvö menee viiteen senttiin, vain pieni osa siemenistä itää. Lisäksi kylvös tulee erittäin araksi pienillekin sadekuuroille ja kuorettumiselle. Kun pinta kuorettuu, osa taimista kellastuu ja jää tulematta koskaan pintaan", Ahvenniemi sanoo.

Nykyinen äeskalusto sopii Ahvenniemen mukaan huonosti rypsipellon muokkaamiseen. Muokkaussyvyys pyrkii menemään väkisin liian suureksi. Äestä parempi väline on tasojyrsin, jolla pelto muokkautuu kertavedolla halutun parin sentin syvyyteen tasaisesti ja varmasti.

Jyrsimen etulata säädetään niin alas, että se ottaa varmasti koko leveydeltään joka paikasta ja multa ei kuitenkaan aivan nouse ladan yli. Se vetää pellon pinnan tasaiseksi. Jyrsinterät laitetaan ottamaan vain juuri niin paljon, että traktorinrenkaiden jäljet peittyvät. Se on siinä, rypsin optimaalinen kylvöalusta, Ahvenniemi ylistää.

K-koetilan lajikekokeissa muokkaus on tehty jo vuosikausia tasojyrsimellä, koska äesmuokkaus veisi pohjan pois kokeilta muokkauksesta johtuvien sato- ja laatuerojen takia.

"Jos vaakatasojyrsintä ei ole käytettävissä, äes pitää säätää oikeaan syvyyteen. Nyt rypsipelto saatetaan muokata viljan säädöillä", Ahvenniemi sanoo.

Aina hyvälläkään kevätmuokkauksella muokkauskerrosta ei saada tasaiseksi, vaikka kuinka yritettäisiin. Mahdollisuudet on voitu pilata jo epätasaisella syyskynnöllä. Äestys saattaa kyllä tasoittaa pinnan keväällä, mutta muokkauskerroksen syvyys heittelee helposti parista sentistä lähes kymmeneen senttiin.

Muokkauksen ja kylvön lisäksi Ahvenniemi muistuttaa rikkaruiskutuksen välttämättömyydestä. Rypsisadon arvon pienennyttyä osa viljelijöistä on luopunut ruiskutuksesta. Osa on siirtynyt kokonaan näennäisviljelyn puolelle.

"Kyllä ruiskutus kuuluu ehdottomasti ammattimaiseen viljelyyn", Ahvenniemi sanoo.

Piensiemenisenä kasvina rypsi hyötyy starttifosforilannoituksesta eli fosforin antamisesta keväällä suoraan siemenvakoon.

Ison sadon yrittämisestä kovalla typpilannoituksella Ahvenniemi varoittaa lajikkeiden heikon laonkestävyyden vuoksi. 90-luvullakin maksimisato on kokeissa tullut muutamana vuonna 60 kilon typpimäärällä, kun enemmän typpeä saanut kasvusto on lakoontunut aikaisin.

Aikainen lako heikentää kasvuston yhteyttämistehokkuutta yllättävän paljon. Rikkakasvit tulevat läpi lakoutuneesta kasvustosta. Rikkasiemenongelmakin on pahimmillaan juuri lakovuosien sadossa.

Teollisuuden vastaanottaman rypsin keskimääräinen rikkasiemen-% eri vuosina