Westfalian 2x4 Autotandem-lypsyasemalla lypsyyn meni noin 1,5 tuntia sen käyttöönottovaiheessa. Työskentelytasoa kiertää kouru, johon pesuvedet ja pesuletkut menevät kätevästi pois jaloista. Lattialämmitys pitää paikat kuivina.

Uudelle navettainvestoinnille voi luetella monia perusvaatimuksia, jotka sen tulisi nyt täyttää. Kun kyse on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävästä ja isosta hankkeesta, tärkeintä on sen taloudellinen pohja. Se syntyy riittävästä yksikkökoosta.

Ehdottomana alarajana uusille navetoille alkaa olla 40 lehmää, jos halutaan, että oman työpalkan nostamisen jälkeen navetasta tulee rahaa myös tilan edelleenkehittämisen. Vanhoissa navetoissa riittää jonkin aikaa vähempikin lehmämäärä, jos tavoitteena on pelkkä työpalkka, koska pääomakustannukset on jo maksettu menneinä vuosina.

Toinen perusvaatimus on työnmenekki, joka pitää pystyä hallitsemaan karjakoon kasvaessa. Loppuunpalaminen on yrittäjän pahimpia uhkia, jos navetassa ei ole otettu huomioon työnmenekkiä lisättäessä karjakokoa. Ison karjan hoitamiseen tarvitaan ahkeruuden lisäksi onnistunutta tekniikkaa.

Kolmas onnistuneen navettainvestoinnin perusta on tulevaisuuteen ja muutoksiin varautuminen. Kehitys menee nopeasti eteenpäin, joten on suureksi eduksi jos pystyy reagoimaan mahdollisimman vähillä lisäkustannuksilla laajennustarpeisiin ja uuden tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Tätä päivää ja tulevaa

Lypsykarjatilan yksikkökoon kasvattamiseen tarvitaan ensiksi riittävän nuoret, ammattitaitoiset yrittäjät. Kuusjokelaiset Mika Numminen ja Sanna Mäki ovat siitä hyviä esimerkkejä. Molemmat ovat iältään vasta 25 vuoden kieppeillä ja kummallakin on takanaan vankka maatalouden tuntemus.

Heidän alle 20 lehmän parsinavetta on vaihtunut reilun vuoden työn jälkeen 60 lehmän pihatoksi, jossa on otettu huomioon tämän päivän vaatimukset ja varauduttu jo vähän tulevaisuuteenkin. Nyt tilalla on peltoa 55 hehtaaria.

Sisällä betonielementtipihatossa lehmiä valvoo, ruokkii ja lypsää uusin tekniikka. Päätyyn on tontilla jätetty tilaa laajennukselle. Myös sähköistys on toteutettu myöhempiä laajennuksia silmälläpitäen. Lypsyasemaan voidaan sijoittaa tulevaisuudessa vaikka robotti.

Reilun vuoden rakentamisen jälkeen pihatto oli valmiina vastaanottamaan koko tulevan kapasiteetin, yhteensä 140 eläintä, josta lypsylehmiä 60 päätä. Pihaton kokonaishankintakustannus on arvonlisäveroineen kaksi miljoonaa markkaa.

Käsityöstä vapaa ruokinta

Yhteensä 140 eläimen ruokinta ei ole helppo juttu, ellei työnkäyttöä ole kunnolla mekanisoitu ja automatisoitu. Oleellisimmat työnmenekin alueet ovat ruokinta ja lypsy. Mikan ja Sannan pihatossa erityisesti niihin on paneuduttu suunnittelussa.

Molemmat pystyvät hyppäämään traktorin päälle ja kuormaamaan säilörehun jakojärjestelmän täyttöpöydälle parin päivän tarpeen tavaraa. Siitä kiskoruokkija tankkaa omin päin säiliönsä täyteen esikuivattua säilörehua ja jakelee sen sekä vaunussa mukana olevat väkirehut ja kivennäiset automaattisesti ruokintapöydälle toisiinsa sekoitettuna (tästä tarkemmin tämän artikkelin perässä olevassa artikkelissa). Eläinkohtaisen väkirehuannoksen lehmät käyvät syömässä kahdesta Westfalian kioskista.

Tilan säilörehu on varastoitu joko navetan yhteydessä oleviin laakasiiloihin tai pellolla oleviin aumoihin. Tarkkuussilputun rehun jako eläimille on ollut helppo automatisoida.

Lannanpoisto hoidetaan lietteenä. Eläimet liikkuvat kahden ja kolmen metrin mittaisilla ritiläpalkkikäytävillä. Lanta varastoituu liki 2000 kuution betoniseen säiliöön.

Lypsyssä on Westfalian 2x4 Autotandem-asema, jossa yksi henkilö lypsää koko karjan puolessatoista tunnissa. Pesujärjestelmä on automaattinen.