Koulutuksen maastopäivänä mietittiin leimausradalla kuumeisesti, mitkä puut hakataan ja mitkä jätetään.

Reino ja Riitta Laurilalla on maitotila ja sen lisäksi 128 hehtaaria metsää Kurun Parkkuun kylällä. Riitta Laurila sai suoritetuksi metsätaloustuottajakurssin vuosi sitten. Emäntä lähti mukaan koulutukseen, kun isäntä ei muilta maatilan kiireiltään ennättänyt pulpettia kuluttamaan.

Maitotilalla työmäärä on tunnetusti niin suuri, ettei isäntäpari ehdi itse huolehtimaan ainakaan kaikista oman metsän hoitotoimenpiteistä tai hakkuista. Osa töistä on järkevää teettää tilan ulkopuolisella työvoimalla.

Riitta Laurila korostaa, että kun metsänomistajan tiedot ja taidot ovat kunnossa, omaa metsää koskevat päätökset on helpompi tehdä. Myös maisemanhoidollisia asioita on otettava huomioon hakkuita suoritettaessa, hän sanoo. Se onkin tärkeä seikka, sillä osa tilan metsistä sijaitsee järven rannoilla.

Koulutus oppilaslähtöistä

Kurun metsäoppilaitos on järjestänyt metsätaloustuottajakoulutusta jo 80-luvulta alkaen. Nyt menossa oleva kurssi on järjestyksessään kahdestoista, kertovat opettajina toimivat Jarkko Juutila ja Helena Koskinen. Koulutuksen rahoittajana toimii lääninhallitus ja oppilaiden omavastuuosuus on 500 markkaa kaudessa. Koulutus kestää kaksi vuotta.

Jarkko Juutilan mukaan koulutusta alettiin antaa metsänomistajille kysynnän takia. Pirkanmaalaiset aktiiviset metsänomistajat halusivat kehittää metsäosaamistaan opiskelemalla alan oppilaitoksessa. Metsätaloustuottajakursseja järjestetään Tampereella sekä myös maakunnassa. Niin sanottuun kaupunkiryhmään on yleensä tulijoita enemmän, mitä voidaan ottaa.

- Yksi syy koulutustarpeen lisääntymiseen on selvästi metsänomistajarakenteen muutos. Metsänomistajat kaupunkilaistuvat vuosi vuodelta, eivätkä kaikki kaupungeissa asuvat ihmiset ole metsäasioista kovinkaan hyvin perillä, sanoo Koskinen.

Kun nyt meneillään olevan kurssin alussa tehtiin alkukartoitus opiskelijoiden tilanteesta, moni totesi jo siinä vaiheessa, ettei hänellä ole aikaa tehdä metsätöitä omissa metsissään. Vaikkei metsänomistaja aikoisikaan itse tehdä metsässään töitä, tällaisesta koulutuksesta on hyötyä, vakuuttaa Helena Koskinen.

- Kurssilaisille muodostuu selvä käsitys siitä, mitä metsässä kannattaa tehdä omatoisesti ja mitkä työt kannattaa teetättää. Jos vaikka tekee puukauppaa, on tärkeää ymmärtää, mistä kulloinkin puhutaan ja osaa myös valvoa omia etujaan.

Yksityismetsien omistusrakenne prosenttia metsänomistajien lukumäärästä